Minua on hippuiluttanut viime päivinä päästä lasitöiden kimppuun. Olisi niin kiva saada jotain kaunista aikaiseksi. Mutta kun tiedän että siinä hommassa menee aikaa tolkuttomasti niin nyt on tyydyttävä ihailemaan entisiä töitäni. Laitanpa tähän kuvia niistä ihan malliksi.
Tämä kukka-aihe taitaa olla ensimmäisiä tiffany-töitäni. Nyt se sulostuttaa äitini keittiön ikkunaa.
Tämä lintutyö on ainoa joka on jäänyt minulle itselleni. Hieman talvinen ehkä, mutta pidän sitä ikkunassa ympäri vuoden.
Tämä työ on mukailtu yhdestä puu intarsia-kirjan mallista.
Tämä inkkari on mennyt siskolleni lahjaksi. Aika villi veikko!
Tämän metsäorvokki-työn on veljeni perheineen saanut. Pidän tätä oikein onnistuneena työnä.
Tällä hetkellä minulla on keskeneräisenä tiffany-lamppu. Valtavasti pieniä palasia. Se taitaa olla sellainen ikuisuusprojekti. Sain viime talvena hiottua yhden kolmasosan palasista. Jospa ensi talvena saisin hiottua muut.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Vautsi vau!!!!
Upeita töitä! Hienoa, että laitoit kuvia tänne. Ystäväsi/sukulaisesi ovat saaneet upeita lahjoja.
Meinasin kertoa oman suosikkini, mutta enpäs pystynytkään. Upeita ovat kaikki. Inkkari on hauskan erilainen.
Toivottavasti voit alkaa harrastamaan lasitöitä uudestaan joku päivä.
Niin, jokainen töistä on omalla laillaan kaunis, vaikea niitä on paremmuusjärjestykseen laittaa. Siskolleni tiesin, että ei kannata mitään kukkajuttua tehdä, vaan toi inkkari oli sellainen hänen tyyliinsä sopiva. Kyllä minä jatkan lasitöitä viimeistään sitten kun illat pimenevät...
Tulin kanssa kyläilemään: Ihania tiffany-töitä sinulla! Minä voin kyllä heti sanoa, että inkkari on ehdoton suosikkini. - Kukkajuttuja näkee niin paljon, mutta tuo on kyllä upean villi! Minulta on lasityöharrastus jäänyt vähiin, kun ei tahdo löytyä kotoa tiloja, kun on nuo lapset ja koira "vaaravyöhykkeellä"...
Minulla on kotona lasinhiomakone ja kaksi lasta. Huono yhdistelmä. Vaikka kuinka olen varovainen ja imuroin ja pyyhin ja puunaan aina kun leikkaan lasia ja hion niin kyllä jostain löytyy lasinpala... Onneksi ne on vielä päätyneet omaan jalkaan. Haaveilen omasta askartelu/työhuoneesta, mutta ainahan sitä haaveilla saa.
Siis aivan ihania töitä, aikaa varmaan on mennyt ja kärsivällisyyttä tarvitsee.
Kaikki ovat kaniita.
Kyllä lasitöiden teko vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa. Joskus saa yhtä palaa hioa ja mallata vaikka kuinka kauan.
Viime talvena kun en ollut kovin hyvässä kunnossa niin pari tuntia kerrallaan oli se minkä jaksoin. Otin kansalaisopistoon kausikortin ja kävin parina iltana viikossa silloin kun jaksoin.
Lähetä kommentti