torstai 10. heinäkuuta 2008
Kirjaskorpioni
Äsken kun istuskelin tietsikalla tekemässä sun mitä niin oheinen kirjaskorpioni yllätti minut itse teosta. Suunnisti tietsikkapöydällä suoraan kohti minua sakset ojossa. Eipä tainnut arvatakaan, että päätyy linssiluteeksi. Katso kuinka hieno se oli. Kyllä riitti lapsillakin ihmettelemistä moisessa ötökässä. Suurennuslasin kanssa sitä tiirailtiin, ei se oikeasti noin iso ole kuin kuva näyttää. Parin millin mittainen ja täysin harmiton. Saksista voisi päätellä muuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Onhan hirviö teillä, otiko lemmikiksi :-)
IIIIKKKK....! Ihan kamalan näköinen otus! Minua alkoi raavittamaan heti joka puolelta kehoa. "Raaps, raaps".
En ollut kuullut koskaan moisesta ja niin menin taas kerran googlettamaan. Otus on ihmiselle hyödyllinen. No, vaikka onkin niin minä en noita kyllä kotiini halua!
Ai niin. Kiitos TAAS KERRAN, kun opetit minulle jotain uutta.
Ilman sinun blogiasi olisin montaa tietoa köyhempi. =)
Minä olen vähän tämmöinen omituinen hörhö joka kuvailee kaikkea omituista. Oli muuten toinen kerta kun tämmöiseen törmäsin. Vein ötökän ulos, vaikka ehkä olis ollut parempi antaa jatkaa saalistusta sisällä... mutta kun rupesin miettimään jos se sänkyyni kömpii...
Ei tuo ole mitään hörhöilyä!
Jos itse näkisin tuollaisen otuksen niin varmasti olisin heti kuvaamassa sitä.
Kiitos käynnistäsi, tulin vastavierailulle! Kiitos myös parisuhdefaktoista, rauhoitti hieman levotonta mieltäni!
Itse asiassa skorppari on aika kaunis, vaikka sakset näyttävätkin varsin tehokkailta.
Tutkailin blogiasi ja taidat olla samanlainen monitoiminainen käsitöiden suhteen kuin minäkin. Itselläni se puoli on isän kuoleman jälkeen vähän jäänyt paitsioon, mutta onneksi voin katsella teidän muiden töitä!
Jos joku oudompi katselisi minun ottamia kuvia tietsikaltani niin voisi hieman ihmetellä aiheita. Ne kun ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Kyllä se taitaa Zaidak olla niin että aika samanlaisia jokapaikan höyliä ollaan. Minäkin olen kokeillut vaikka sun mitä käsityön saralta. Vielä se tulee, Zaidak, päivä jolloin saat taas innon aloittaa juttujen tekemisen. Sure surusi ajan kanssa. Kaiken muun voi siirtää tuonnemmaksi.
minulla kävi tismalleen sama asia, eli tepasteli suoraan kohti..säikähdin aluksi mutta tajusin että sen on oltava just joku tommonen
ja siis juuri tietokoneella ollessani
Siis hyi, minä heräsin juuri äsken ja katsahdin sängyn päätyyn, siellähän se mun pään vieressä meni pitkin seinää nurkassa. Kiljuin kyllä äkkiä äidille että tuo mulle paperia millä saan sen tapettua. Ei mulla vaan kauheesti tehnyt mieli kuvia ottaa kun niin paljon ötököitä inhoan !
Lähetä kommentti