Nöpö ja piinaputki

Käytin tänään autoa huollossa Iisalmessa ja sieltä eläinkaupasta ostin aiemmin putken mikä meinasi koitua Nöpömme kohtaloksi. Vein putken liikkeeseen kertoakseni tapahtuneesta ja että tietävät varoittaa muita jotka ovat putkea ostamassa gerbiileille. Vastaanotto oli oikein hyvä, myyjä sanoi ettei vastaavaa ole ainakaan heidän tietojen mukaan tapahtunut. Lupasivat ilmoittaa putken myyjätaholle asiasta. Hyvittivätkin putken hinnan minulle vaikken sitä vailla ollutkaan.

Nöpö on nyt niin kuin ennenkin. Shokki taitaa olla ohi ja entinen touhu jatkuu. Luojan kiitos.

Lankakaupassa

Piti tänään käyttää autoa huollossa Iisalmessa ja kävin samalla hiplaamassa kaikkia ihania lankoja lankakaupassa. En voinut vastustaa kiusausta kun näin tämän langan.

Lanka on nimeltään Elegant teetee ja ihanan pehmoista. Siinä on 70% kampavillaa ja 30% tussahsilkkiä. Kuulostaa todella eleganilta ja hienolta, vai mitä? Vyyhdessä on 500 m lankaa ja se painaa vain 50 g. Mielessäni suunnittelin, että josko tekisin tästä salomoninsolmuhuivin. Taidan antaa ajatuksen muhia vähän aikaa ja päättää vasta sitten mitä tästä tulee.

Brillante

Sainpas eilen iloisen yllätyksen Tialta. Hän oli blogissaan antanut minulle oheisen tunnustuksen. Oikein mieltä lämmitti, kiitos Tia.

Säännöt:

1. Voittaja saa laittaa logon blogiinsa
2. Linkitä siihen blogiin josta sen sait
3. Nimeä vähintään 7 muuta blogia sen saajiksi
4. Laita noiden blogien linkit sivuillesi
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi

Minä en ole vielä ehtinyt ajatella kenelle tunnustukset antaisin. Varmaan jokainen joka blogia pitää on sen arvoinen.

Läheltä piti

Meidän talon ainoat lemmikit ovat kaksi gerbiiliä, Antero ja Nöpö. Nöpölle meinasi käydä eilen hullusti. Tyttäreni siivosi häkin ja laittoi takaisin kaikki tavarat, mukaan lukien puisen onton putken, tällaisen


Hetken kuluttua tyttäreni huutaa hätääntyneenä, että Nöpö jäi jumiin. Se oli mennyt putkeen putken päästä ja työntänyt päänsä reiästä joka on lähimpänä putken päätä. Pää oli puolittain ulkona, samoin toinen etutassu. Nöpö ei päässyt eteen eikä taaksepäin vaan oli todellakin juuttunut putkeen kiinni. Kyllä minulla oli kova työ saada eläin irti loukkaamatta sitä. Vetää en voinut enkä kovasti työntääkään. Pikkuhiljaa sain tassun vapautettua ja sitten pääsin liikuttamaan päätä sen verran, että se vapautui reiästä. Potilas voi nyt hyvin kuten kuvista näkyy.


Vasemmassa alakulmassa kurkistaa Antero. Ujostelee selvästi kameraa...

Elämän varjopuolia

Mieleni on ollut alakuloinen viime perjantaisen ukkos/raekuuron jäljiltä. Perjantaina viiden aikoihin pohjoisen suunnalta tuli pieni, mutta raju ukkosrintama. En ole eläissäni nähnyt yhtä rajua ukkosta. Jylinä ja salamointi oli jatkuvaa ja rakeita tuli kahdessa erässä todella paljon. Suurimmat niistä peukalonpään kokoisia. Surullisinta asiassa oli se, että ukkosrintama pyyhkäisi paikkakunnalla olevien mansikkatilojen ylitse ja tuhosi paikoitellen sadon lähes kokonaan. Tuntuu käsittämättömältä miten parin minuutin myrsky voi saada aikaan niin suunnattoman tuhon. Tämä asia koskettaa minua syvästi, koska minulla on läheiset suhteet kahden tilan omistajien kanssa. Olen äärettömän pahoillani heidän puolestaan.

Tässä kuva tramboliinistämme raesateen jälkeen.


Kuvaa pihanurmikoltamme. Rakeiden määrä on vähäinen siihen verrattuna mitä niitä oli muutaman sadan metrin päässä.

Sainpas aikaan muutaman kortin

Onpa siitä hetki heilahtanut kun olen viimeksi kortteja tehnyt! Yhtenä iltana tässä taannoin kärpänen puraisi, mutta tyttäreni oli lainannut minulta kaksipuoleista teippiä ja hukannut sen jonnekin. Sitä ei löytynyt mistään vaikka kuinka etsin. Sain sitä tänään postitse nettiystävältäni ja heti pääsin puuhiin. Tässäpä kuvat tämän päivän tuotoksista.

Kuvia lasitöistäni

Minua on hippuiluttanut viime päivinä päästä lasitöiden kimppuun. Olisi niin kiva saada jotain kaunista aikaiseksi. Mutta kun tiedän että siinä hommassa menee aikaa tolkuttomasti niin nyt on tyydyttävä ihailemaan entisiä töitäni. Laitanpa tähän kuvia niistä ihan malliksi.

Tämä kukka-aihe taitaa olla ensimmäisiä tiffany-töitäni. Nyt se sulostuttaa äitini keittiön ikkunaa.


Tämä lintutyö on ainoa joka on jäänyt minulle itselleni. Hieman talvinen ehkä, mutta pidän sitä ikkunassa ympäri vuoden.


Tämä työ on mukailtu yhdestä puu intarsia-kirjan mallista.


Tämä inkkari on mennyt siskolleni lahjaksi. Aika villi veikko!


Tämän metsäorvokki-työn on veljeni perheineen saanut. Pidän tätä oikein onnistuneena työnä.



Tällä hetkellä minulla on keskeneräisenä tiffany-lamppu. Valtavasti pieniä palasia. Se taitaa olla sellainen ikuisuusprojekti. Sain viime talvena hiottua yhden kolmasosan palasista. Jospa ensi talvena saisin hiottua muut.