Paketti sisälsi taas kaikkea ihanaa. Sormet syyhyävät päästä askartelemaan, mutta nyt painaa päälle tyttären huomiset synttärit. Pitäisi siivota ja leipoa ja tehdä kaikkea siltä väliltä.
torstai 12. kesäkuuta 2008
Askartelukimaran postia
Sain Askartelukimaran pariltani Minnalta viimeisen vaihtokirjeen jo ennen lomalle lähtöä. Kirje saapui juuri kaiken pakkaus- ja siivoustouhun keskelle, joten kuvan liittäminen ja kiittäminen jäi näin myöhään. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai kuinka.
Paketti sisälsi taas kaikkea ihanaa. Sormet syyhyävät päästä askartelemaan, mutta nyt painaa päälle tyttären huomiset synttärit. Pitäisi siivota ja leipoa ja tehdä kaikkea siltä väliltä.
Paketti sisälsi taas kaikkea ihanaa. Sormet syyhyävät päästä askartelemaan, mutta nyt painaa päälle tyttären huomiset synttärit. Pitäisi siivota ja leipoa ja tehdä kaikkea siltä väliltä.
tiistai 10. kesäkuuta 2008
Kesälomareissulta palattu
Olen ollut erittäin huono bloggailija viime aikoina. Hyi minua! Lupaan ja vannon parantavani tai olevani parantamatta tapojani tulevaisuudessa.
Meidän perheen piti lähteä kesälomareissulle vasta viime viikonlopun aikana, mutta kuten arvata saattaa suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Yllättäen sain tietää perjantaina 31.5. että lähtömme aikaistuukin seuraavaan päivään heti kun koulun päättäjäiset on juhlittu. Kyllä siinä riitti hääräämistä ja hyörimistä, että sain kaiken valmiiksi ja laukut ja auton pakattua. Mies auttoi siinä missä kykeni, mutta kuten tunnettua niin siinä ajassa kun neuvot toista niin homma on jo itse tehty... Joka tapauksessa matka pääsi alulleen ihan aikataulussa, penskat takapenkillä ja äitin hermot jossain... Matkaa edessä vaatimattomat tuhatkunta kilometriä ja mehän matkataan sen yhden päivän aikana. Yäk, ei ikinä enää, ei ikinä! Sitä minä vaan ihmettelen miten lapset jaksoivat matkan niinkin hyvin. Paremmin jaksoivat kuin minä.
Niin, matkamme kohde oli suuri ja mahtava Ruotsinmaa. Mahtavat shopping-mahdollisuudet ja ilmainen ylöspito. Kukapa sitä voisi vastustaa! Samalla sain nähdä äitiäni ja lapset mummiaan. Mikäpä sen mukavampaa!
Totesin reissulla taas kerran, että Ikea ei ole minua varten. Olenkohan kävellyt sen läpi jo liian monta kertaa etten enää löydä sieltä mitään uutta. Muutamia kynttilöitä ostin, olivat muuten älyhalpoja: 2 kpl 15 kruunua, suurimmat n. 10 cm halkaisijaltaan. Niitä piti ostaa muutama tulevia talvi-iltoja ajatellen.
Eilen ajeltiin Tukholmaan ja sieltä lautalla Turkuun. Tänään oli sitten vielä n. 500 kilsaa kotimatkaa. Matka meni muuten oikein mallikkaasti, mutta Jyväskylän alapuolella pikkujätkä alkoi valittamaan nälkäänsä. Itki ja valitti kovasti. Minä jo kerkesin ärähtämään (toivottavasti mielessäni) että mistäpä me nyt keskeltä metsää ruokaa saadaan. Samassa lensi laatta ja kyllä minulle tuli kiire etsimään muovipussia tai jotain vastaavaa jotta edes osa auton takapenkistä säilyy puhtaana. Olo vähän helpotti, mutta muutaman kymmenen kilsan päästä tuli toinen oksennus. Sen jälkeen jätkä oli niinkuin ei olisi mitään tapahtunut. Pirteä kuin peipponen.
Tämä ilta on mennyt tässä tavaroita purkaessa ja paikalleen laitellessa. Kunhan tästä tokenen niin laitanpa kuvia ostoksistani. Pääsin käymään Panduro Hobbyssa. Kuvastoa selaillessa olin varma, että kassakuitin loppusumma on huima. Mutta kas - oppii se vanha koirakin uutta ja pidin pään kylmänä ja järjen kädessä ja siten ostoksenikin jäivät vallan vaatimattomiksi.
Meidän perheen piti lähteä kesälomareissulle vasta viime viikonlopun aikana, mutta kuten arvata saattaa suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Yllättäen sain tietää perjantaina 31.5. että lähtömme aikaistuukin seuraavaan päivään heti kun koulun päättäjäiset on juhlittu. Kyllä siinä riitti hääräämistä ja hyörimistä, että sain kaiken valmiiksi ja laukut ja auton pakattua. Mies auttoi siinä missä kykeni, mutta kuten tunnettua niin siinä ajassa kun neuvot toista niin homma on jo itse tehty... Joka tapauksessa matka pääsi alulleen ihan aikataulussa, penskat takapenkillä ja äitin hermot jossain... Matkaa edessä vaatimattomat tuhatkunta kilometriä ja mehän matkataan sen yhden päivän aikana. Yäk, ei ikinä enää, ei ikinä! Sitä minä vaan ihmettelen miten lapset jaksoivat matkan niinkin hyvin. Paremmin jaksoivat kuin minä.
Niin, matkamme kohde oli suuri ja mahtava Ruotsinmaa. Mahtavat shopping-mahdollisuudet ja ilmainen ylöspito. Kukapa sitä voisi vastustaa! Samalla sain nähdä äitiäni ja lapset mummiaan. Mikäpä sen mukavampaa!
Totesin reissulla taas kerran, että Ikea ei ole minua varten. Olenkohan kävellyt sen läpi jo liian monta kertaa etten enää löydä sieltä mitään uutta. Muutamia kynttilöitä ostin, olivat muuten älyhalpoja: 2 kpl 15 kruunua, suurimmat n. 10 cm halkaisijaltaan. Niitä piti ostaa muutama tulevia talvi-iltoja ajatellen.
Eilen ajeltiin Tukholmaan ja sieltä lautalla Turkuun. Tänään oli sitten vielä n. 500 kilsaa kotimatkaa. Matka meni muuten oikein mallikkaasti, mutta Jyväskylän alapuolella pikkujätkä alkoi valittamaan nälkäänsä. Itki ja valitti kovasti. Minä jo kerkesin ärähtämään (toivottavasti mielessäni) että mistäpä me nyt keskeltä metsää ruokaa saadaan. Samassa lensi laatta ja kyllä minulle tuli kiire etsimään muovipussia tai jotain vastaavaa jotta edes osa auton takapenkistä säilyy puhtaana. Olo vähän helpotti, mutta muutaman kymmenen kilsan päästä tuli toinen oksennus. Sen jälkeen jätkä oli niinkuin ei olisi mitään tapahtunut. Pirteä kuin peipponen.
Tämä ilta on mennyt tässä tavaroita purkaessa ja paikalleen laitellessa. Kunhan tästä tokenen niin laitanpa kuvia ostoksistani. Pääsin käymään Panduro Hobbyssa. Kuvastoa selaillessa olin varma, että kassakuitin loppusumma on huima. Mutta kas - oppii se vanha koirakin uutta ja pidin pään kylmänä ja järjen kädessä ja siten ostoksenikin jäivät vallan vaatimattomiksi.
torstai 29. toukokuuta 2008
Koulujen loppuja ja lomien alkuja
Niin se alkaa olla yksi kouluvuosi taas takana. Ja pojan eskarivuosi. Kaihoisaa katsoa kuinka lapset kasvavat, lähtevät kouluun, laajentavat reviiriään... Joskus ihan toivoisin että voisin pysäyttää kellon vähäksi aikaa. Ihan vain pysäyttää sen hetkeksi muutamaksi, ehkäpä jopa kelata taaksepäin. Huoh.
Tänään on eskarilaisten päätösjuhla. Sinne pitäisi itsensä tällätä. Voimia vaan ei tunnu olevan ylenpalttisesti. Tämä viimeinen viikko ennen lomien alkua on sellainen käymisviikko - enää ei tehdä mitään vaan kannetaan koko talven tuotokset kotiin äitille pähkäiltäväksi. Lapset alkavat käydä kierroksilla ja äiti sitä myöten. Ensi viikkokaan ei paljoa helpotusta suo, tytön synttärit on perjantaina ja niihin pitäisi sitten leipoa ja siivota ja miettiä sun muuta. Ja pakata reissua varten.
Mies on ollut tämän viikon lomalla. On tässä sopeutumista siihen, että kaksi ihmistä kössöttelee päivät pitkät kotona. Minulle yksinäiset päivän hetket on olleet äärettömän tärkeitä ja nyt kun niitä ei ole niin tuntuu välillä että hermot ratkeaa. Jospa siihen totun vähitellen.
Tänään on eskarilaisten päätösjuhla. Sinne pitäisi itsensä tällätä. Voimia vaan ei tunnu olevan ylenpalttisesti. Tämä viimeinen viikko ennen lomien alkua on sellainen käymisviikko - enää ei tehdä mitään vaan kannetaan koko talven tuotokset kotiin äitille pähkäiltäväksi. Lapset alkavat käydä kierroksilla ja äiti sitä myöten. Ensi viikkokaan ei paljoa helpotusta suo, tytön synttärit on perjantaina ja niihin pitäisi sitten leipoa ja siivota ja miettiä sun muuta. Ja pakata reissua varten.
Mies on ollut tämän viikon lomalla. On tässä sopeutumista siihen, että kaksi ihmistä kössöttelee päivät pitkät kotona. Minulle yksinäiset päivän hetket on olleet äärettömän tärkeitä ja nyt kun niitä ei ole niin tuntuu välillä että hermot ratkeaa. Jospa siihen totun vähitellen.
tiistai 20. toukokuuta 2008
Askartelukimaran postia
Olin viikon poissa maisemista, kuntoutuksessa. Viikko oli älyttömän kiireinen, joka aamu piti olla kahdeksan aikoihin osallistumassa jonkinlaiseen juttuun. Oli keskusteluja, jumppaa, rentoutusta, lääkärin ym aikoja... Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Kyllä oli yhteen viikkoon saatu mahtumaan paljon kaikenlaista. Nyt on aika mennyt ihan viikosta toipumiseen. Saa nähdä montako päivää se vie.
Olin saanut viime viikolla toiseksi viimeisen postin Askartelukimaran pariltani. Kiitos siitä, se sisälsi paljon kaikkea ihanaa.
Olin saanut viime viikolla toiseksi viimeisen postin Askartelukimaran pariltani. Kiitos siitä, se sisälsi paljon kaikkea ihanaa.
maanantai 5. toukokuuta 2008
Korttitehdas käynnissä
Olen viime aikoina tehnyt muutamia kortteja, mutta jostain syystä en ole niistä saanut kuvia tänne laitettua. Laiskuuttako lie? Olisi varmaan selailijoista mukavampaa, että juttua ja kuvia tulisi tasaiseen tahtiin, mutta innostukseni kulkee puuskissa ja siksi kuvatkin tulevat kerta pompsissa. Tässä siis tekemäni kortit sitten viime kortti-postauksen.
Ensiksi tekemiäni 3d-kortteja. Huomaatteko - niihin on tullut kiillettä. Aiemmin en voinut kuvitellakaan laittavani kortteihini kiillettä, mutta nyt tuntuu monen kortin kohdalla, että jos en "kiilletä"niitä niin jotain puuttuu.
Tilasin Englannista muutaman ihanan Sugar Nellie-leimasimen. Tilauslakkoni on ohi, kaikesta päätellen. Nyt kun pidin pienen tilauslakon niin huomaan, että olen tullut nuukemmaksi, ainakin joksikin aikaa.
Ensiksi tekemiäni 3d-kortteja. Huomaatteko - niihin on tullut kiillettä. Aiemmin en voinut kuvitellakaan laittavani kortteihini kiillettä, mutta nyt tuntuu monen kortin kohdalla, että jos en "kiilletä"niitä niin jotain puuttuu.
Tilasin Englannista muutaman ihanan Sugar Nellie-leimasimen. Tilauslakkoni on ohi, kaikesta päätellen. Nyt kun pidin pienen tilauslakon niin huomaan, että olen tullut nuukemmaksi, ainakin joksikin aikaa.
Yksi kissakortti iki-ihanista vintage-kuvista.
torstai 1. toukokuuta 2008
Hauskaa Vappua!
Aurinko paistaa ja kevät on kauneimmillaan. Pihalta on melkein kaikki lumi jo sulanut, paikka paikoin kovin varjoisissa kohdissa on vielä muistot jäljellä. Tapojeni vastaisesti lähdin Vappu-karkeloihin lasten kanssa. Lapset saivat perinteiset vappupallonsa ja hattaraa vatsan täydeltä. Ihmisiä oli tullut paikalle todella runsaasti, liekö traktorin kiihdytyskilpailut houkutelleet paikalle. Vai kenties kaunis sää. Jälleen kerran sain huomata sen kuinka "yksinäinen" olen. Ystäväni eivät olleet paikalla, joten lasten kirmaillessa puolelta toiselle seisoskelin suurimman osan ajasta yksinäni. Oikeastaan olin tyytyväinen, ettei tarvinnut jutella hyvänpäivän tuttujen kanssa. Pojan hoitotäti edellisestä hoitopaikasta kävi minua jututtamassa ja loppuajan jutustelin ystäväni miehen kanssa niitä näitä. Loppujen lopuksi - minulla oli ihan kivaa.
Askartelukimaran postia
Sain tiistaina Askartelukimaran kaveriltani Minnalta toisen lähetyksen. Ihania juttuja taas mukana! Sain ensimmäisen Magnolia-leimasimeni. Olen niitä katsellut ja himoinnut, mutta vielä jättänyt tilaamatta. Mistähän Minna osasi arvata, että juuri sellaista haluaisin. Katsokaa miten ihania juttuja!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
