Olen tämän syksyn taistellut tämän oman vointini kanssa. Olen eliminoinut elämästäni kaiken ylimääräisen kuormituksen. Myös sellaiset joista olen aiemmin voimaa saanut. Ihan tietoisesti.
Keräsin kaikki korttiaskartelutarvikkeeni isoon laatikkoon. Laatikko odottaa vielä paikkaansa minne sen nostan odottamaan uutta tulemista. Kaikkein eniten tekisi mieli vain myydä laatikko pois sisältöineen ja aloittaa sitten joskus alusta. Mutta kun tiedän miten pitkän pennin olen sen sisältöön sijoittanut niin pysyn vielä pöksyissäni ja varastoin laatikon johonkin nurkkaan.
Olen käynyt kansalaisopiston lasipiirissä parina kolmena kuluneena talvena. Nyt ei vaan huvita. Päätin jättää senkin väliin. Lasit pölyttyvät kodinhoitohuoneessa. Ehkäpä ostan niillekin laatikon, pakkaan lasit siihen nätisti ja jään odottamaan uutta innostusta.
Aloittelin kesällä ratsastusta. Taisin siitä jotain kertoakin. Ratsastustunti on tiistaisin seitsemältä illalla ja muutaman kerran jälkeen totesin, että liian myöhään minulle. Pidän nyt siitäkin taukoa. Aloitan ratsastuksen uudelleen kunhan minusta taas siltä tuntuu.
Olen palannut vanhan ihanan harrastukseni pariin. Ristipistoihin. Löysin yhden aloitetun liinan kaapin nurkasta kun kaappia siivosin. En edes muistanut sellaista ostaneeni. Liina on melkein valmis nyt. Laitan siitä kuvan tänne kunhan saan sen viimeisteltyä.
Minusta on tuntunut kovin kovasti siltä, että olen kantanut kirpparille paljon kaikkea turhaa. Joka kerta kun vaan jaksan jotain paikkaa penkoa niin turhaa löytyy. En jaksa ymmärtää mistä kaikki turha on huusholliini tullut. En ainakaan muista niitä ostaneeni. Ehkä olen osan saanut lahjaksi. Pakkohan minun on ollut jotain ostaakin. Mutta turhilta ne nyt tuntuvat.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Olet ottanut ihan oikean asenteen, kaikki ne sivuun mikä ei kiinnosta ja teet sitä mikä kiinnostaa. Ei kumminkaan kannata ihan toimettomana olla, hyvä kun olet tuon ristipiston uudestaan löytänyt.
Ulkoilu antaa myös voimia, tsemppiä.
Hei. Hieno homma, että olet aloittanut ristipistot!!! Juuri noin sinun pitää tehdäkin - teet sitä mitä huvittaa ja mitä jaksat. Jos et jaksa tehdä yhtään mitään niin älä stressaa.
Ethän ystävä hyvä myy mitään askartelu- ja käsityötarvikkeitasi kirpparilla. Olen lähes satavarma siitä, että tulet kaipaamaan niitä joskus.
Yritä käydä ulkona - ellet muuta niin taputtamassa mansikkamaan variksenpelätintä olalle. =D
Luonto auttaa ihmistä tavalla johon mikään/kukaan muu maailmassa ei pysty.
Voimahali sinulle Ninnalisa!
Lähetä kommentti