Osaapa olla tyhjä olo. Ja väsynyt. Lääkäriltä saamistani lääkkeistä oli hetken hyöty ja uni pakoilee minua keskellä yötä turhan usein. En saa sitä kiinni millään konstilla, vaikka kuinka yrittäisin. Olen yrittänyt rasittaa itseäni päivän mittaan yhden lääkärin ohjeiden mittaan, mutta seuraava yö onkin sitten todella rikkonainen. Jos olen rasittamatta turhan paljon niin silloin nukun ehkä osan yötä aika hyvin. Luojan lykky on se, että minun ei tarvitse töihin olla ryntäämässä. Nyt odottelen yhtä tärkeää puhelua ja sen jälkeen menen katsomaan josko nukkumatti odottelisi minua makkarin puolella.
Meidän perheellä oli aikamoinen viikonloppu. Tyttäreni mieltä loukattiin todella pahasti ja sain silotella ja lohdutella häntä pitkään. Sen olisin vielä jotenkin ymmärtänyt, että loukkaaja olisi ollut ajattelematon lapsi, mutta tällä kertaa kyseessä oli aikuinen mies. Tai siksi hänet voi ainakin ulkomuodon perusteella luokitella. Ei kylläkään käytöksen.
Minulta on mennyt kiinnostus kaikenlaiseen askarteluun tällä hetkellä. Välillä tekisi viedä kaikki ostamani materiaali kirpputorille ja myydä pois nurkista pyörimästä. Jospa tämäkin on sellainen hetken lamaannus ja intoudun vielä kortteilemaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Täällähän oli pitkästä aikaa kuulumisia, kiva niin.
Varmaankin tuollainen unirytmi heittelee aika tavalla, voisiko olla niin että et yöllä hermostu siihen jos ei se tule luet vaikka kirjaa kun aamulla ei tarvitse mennä töihin, tietenkin muita perheellisen touhuja on.
Laita ne askartelujutut laatikkoon ja sivuun, sitten kun on niiden aika ja se kyllä tulee on mistä ottaa.
Loukkaajat eivät ole kypsiä ihmisiä, heillä itsellään on joku pielessä.
Hyvää alkavaa viikkoa sinulle ja nauti pienistäkin asioista.
Hei.
Täällä me nettiystävät ollaan uskollisesti sinua odottelemassa - kuten huomaat. Eletään kovasti hengessä mukana toivoen, että unirytmisi palaa normaaliksi ja olosi paranee kaikin puolin.
Älä vaan hävitä askartelutarvikkeitasi. Älä tee sitä virhettä! Vielä tulee se päivä jolloin kaipaat niitä. Ihan varmasti tulee! Silloin on ihana kaivaa kaappien kätköistä laatikko, joka on täynnä materiaaleja.
Toivottavasti tyttäresi on jo paremmalla mielellä ja häntä loukannut ihminen pyytänyt anteeksi sanojaan!
Haluan sanoa sinulle samoin kuin Tiakin eli nauti pienen pienistäkin ilon hetkistä elämässäsi!
Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!
Tsemppiä sinnepäin! Niin se on, että lapset voivat olla ajattelemattomia sanoissaan, mutta aikuisen sanomiset lapselle pitäisivät olla aikuismaisia! - eihän sitä itsekään aina ole aikuismainen, lapsettaa välillä ja hassututtaa, mutta tahallinen loukkaaminen ei kuulu hyvään käytökseen!
Syyskuulakkaita raikkaita tuulia sinnepäin, piristystä toivoen!
Kava kuulla sinusta!
Ja älähän askartelutarpeita kadota, laita vaan jemmaan, ja huomaat, että sekin päivä koittaa, kun koet sen tutun fiiliksen, et nyt on pakko näpertää jotakin. Kyllä se tulee, usko pois.
Oletko sieniä käynyt kattomassa yhtään? Tuli vaan mieleen, kun luultavasti olemme menossa mökille viikonloppuna, ja ajattelin piipahtaa puskassa. Mulla vaan on huono sienisilmä. En tahdo niitä löytää...
Jaaha, ja mä aloin sit anonyymiksi näköjään. Liipasinsormi vähän herkässä tähänaikaan illasta.
Pidän vielä pääni kylmänä ja säästän askartelutarvikkeet tuonnemmaksi. Olette ystävät ihan oikeassa, että innostuksen kipinä voi iskeä milloin vain.
Tyttärelläni on jo parempi mieli asian suhteen. Loukkaaja soitti ja pyysi anteeksi, mutta eihän sanottuja sanoja kokonaan saa takaisin. Mutta ehkäpä välit taas paranevat pikkuhiljaa.
Sade - olen käynyt muutamaan otteeseen metsässä ja ainakin viikko sitten löytyi vielä karvarouskuja, punikki- ja kangastatteja ja pari herkkutattia. Suppilovahveropaikat on vielä tarkistamatta. Mutta uskoisin, että ovat jo nousemassa. Tein pari viikkoa sitten pikareissun Ruotsiin ja siellä käytiin metsässä ja yllätyksekseni löydettiin kunnon kokoisia suppiksia kuusikon sammalikosta.
Mitä sinun elämääsi nyt kuuluu, oletko balanssissa?
Syyskuulakkain terveisin
Lähetä kommentti