torstai 1. toukokuuta 2008
Hauskaa Vappua!
Aurinko paistaa ja kevät on kauneimmillaan. Pihalta on melkein kaikki lumi jo sulanut, paikka paikoin kovin varjoisissa kohdissa on vielä muistot jäljellä. Tapojeni vastaisesti lähdin Vappu-karkeloihin lasten kanssa. Lapset saivat perinteiset vappupallonsa ja hattaraa vatsan täydeltä. Ihmisiä oli tullut paikalle todella runsaasti, liekö traktorin kiihdytyskilpailut houkutelleet paikalle. Vai kenties kaunis sää. Jälleen kerran sain huomata sen kuinka "yksinäinen" olen. Ystäväni eivät olleet paikalla, joten lasten kirmaillessa puolelta toiselle seisoskelin suurimman osan ajasta yksinäni. Oikeastaan olin tyytyväinen, ettei tarvinnut jutella hyvänpäivän tuttujen kanssa. Pojan hoitotäti edellisestä hoitopaikasta kävi minua jututtamassa ja loppuajan jutustelin ystäväni miehen kanssa niitä näitä. Loppujen lopuksi - minulla oli ihan kivaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Hauskaa vappua myös sinulle.
Minäkin seisoin torilla ja nyt poskia kuumottaa kun aurinko paistoi.
Luonnossa tuntuu koko ajan tulevan jotain kivaa esille.
Terve, tulin heti vastavierailulle (kun poika vielä antaa konetta käyttää. Jonottaa kyllä tuossa...) Oletpa ryhtynyt isoon urakkaan tuolin kanssa! Hatunnosto siitä. Niin, ja kiitos vaan kannustuksesta korttirintamalla. Sinun korttisi ovat kyllä ihania! Täytyy pistää sivu muistiin ja tulla toistekin kyläilemään!
Kiva kun kävit kylässä. On mukava kuulla, että korttini miellyttävät. Tuoliprojekti on kyllä mittava, mutta mielestäni vaivan arvoinen. Olen käsittänyt, että kyseessä olisi 1800-luvulta oleva jugend-tyylin tuoli. Ehkä ruotsalainen.
Hei. Mietiskelin eilen yksin kaupungilla seikkaillessani ja ihmisiä katsellessani tuota samaa asiaa kuin sinäkin. Istahdin oikein puiston penkille ja tuumiskelin.. Olenko yksin? Olenko yksinäinen? Jos olen yksin niin onko se hyvä vai huono asia? Entä jos olen yksinäinen niin onko se huono asia? Siinä vierähti kyllä pitkä tovi ja lakuja kului monta metriä. Oikein hyvillä mielin ja hymy huulillani lähdin jatkamaan matkaani ihmisten joukkoon.. Montako hattaraa pitää syödä, että voi sanoa syöneensä niitä vatsan täydeltä? =D
Hassua että mietittiin samaa asiaa Tirsun kanssa. Kait sitä ihmisvilinässä huomaa sen kuin "vähäpätöinen" sitä on ihmisenä. Jos minua ei olisi niin kuinka monen ihmisen elämää se hetkauttaisi... Kuinka vähän sitä merkitseekään suurimmalle osalle ihmisistä... Mutta onneksi on sitten niitä muutamia joille on merkityksellinen.
Eikö se juuri merkitse, että on tärkeä niille muutamille ihmisille?
Kiva jos tykkäsit kimaran paketista
Sepä se onkin merkitsevää, että on tärkeä niille muutamille ihmisille. Hassua vaan, että tulee käytettyä niin paljon turhaa energiaa niihin ihmisiin, joilla ei ole merkitystä.
Pidin paketistasi oikein kovasti. Kiitos siitä. Kohta saadaan lähetellä taas uusia.
Lähetä kommentti