Ninnalisan äherryksiä

Ravintoloista ja palvelusta

2008-12-16T11:25:00.003+02:00

Kävin äitini kanssa lauantaina vähän shoppailemassa. Nälkähän siinä ehtii välillä tulla ja päätettiin mennä paikalliseen ravintolaan syömään. Ravintolan nimeä en nyt tässä viitsi mainita, mutta saman nimisiä löytyy jokaisesta isommasta kaupungista. Oltiin paikalla puoli kahdentoista aikoihin ja paikalla oli kourallinen ihmisiä. Hyvältä näyttää, tässähän ei mene kauan, kuiskutteli ääni mielessäni. Tilaus saatiin tehtyä heti saavuttuamme. Ihmisiä alkoi virrata sisään, löysivät paikkansa melko autiosta ruokasalista. Tarjoilijat kulkivat edestakaisin ottamassa tilauksia ja viemässä ruoka-annoksia. Jo neljäs ruokailijaseurue, joka oli saapunut meidän jälkeen, sai ruokansa. Me istuttiin pöydässä vesilasit edessä, hörpittiin välillä ja vitsailtiin, että niinköhän piti possu tappaa kun tuntuu aikaa kuluvan... Kahdenkymmenenviiden minuutin kuluttua äitini sanoi, että jos ei annoksemme tule viidessä minuutissa niin silloin lähdetään. Parin minuutin päästä näin, että tarjoilija lähestyy, kahta annosta kantaen. Jes, nyt meitä tärppäsi! Mutta kuinka ollakaan, annokset purjehtivat ohitsemme. Äiti alkoi vetämään takkia päälleen, minä sanoin, että odota vielä, kysytään mikä mättää. Tarjoilija tuli takaisin ja otin hänet lennosta kiinni. Sanoin, että meneeköhän tässä vielä kovinkin kauan, nyt ollaan odotettu puoli tuntia ja ainakin viisi meidän jälkeen tullutta porukkaa on saanut ruokansa. Tarjoilija lupasi selvittää asian. Kävi keittiössä ja tuli takaisin. "Kyllä tässä nyt vielä menee jonkin aikaa." Totesin yli puolen tunnin odotuksen olevan kohtuutonta. "Emme me voi sille mitään, että meillä on niin vähän henkilökuntaa" oli kommentti jonka sain vastaukseksi. Siinä vaiheessa minullakin oli jo takki päällä ja marssimme ravintolasta ulos. Nälkä kurni vatsassa ja kiukku mielessä.

Ajoimme sitten paikalliseen kiinalaiseen ravintolaan joka oli auennut kahdeltatoista. Tilasimme ruoan listalta, maksoimme, söimme ja olimme ulkona ravintolasta alle puolen tunnin. Siinä sitä palvelua mitä olisin odottanut edellisestäkin paikasta.

Jälkikäteen olen miettinyt ensimmäistä ravintolakäyntiä. En ole keksinyt muuta selitystä kuin että unohtivat meidän tilauksen. Olisin voinut hyväksyä sen selityksen, mutta valehtelua en. Tuskinpa se että on vähän henkilökuntaa selittää sen asian, että meidän jälkeemme tulleet saavat ruokiaan, mutta me emme. Harkitsen tässä kovasti, että teenkö ravintolaan vielä valituksen vai meneeköhän viesti perille tarjoilijan kautta.

profile editor

Hyvää itsenäisyyspäivää!

2008-12-06T17:59:00.002+02:00

On taas se päivä vuodesta jolloin saa pysähtyä kunnoittamaan niitä urheita miehiä ja naisia jotka taistelivat maamme itsenäisyyden puolesta. Ilman heitä meillä tuskin olisi asiat näin hyvin. Isäni isä oli yksi näistä miehistä. Kunnioitettava persoona, valoisa luonne. Eli kunnioitettavat 97,5 vuotta vanhaksi. Säilytti positiivisen asenteen loppuun asti. Liekö se ollut pitkän iän salaisuus. Isoisäni osallistui aikoinaan asekätkentään. Hän sai siitä myös tuomion, muttei kuitenkaan vankilatuomiota. Vasta yhdeksänkymmentäluvulla asekätkentään osallistuneet saivat mielestäni oikean kohtelun - mitalin toiminnastaan isänmaan turvallisuuden puolesta. Olin vastaanottamassa mitalia isoisäni puolesta. Tapahtuma on jäänyt mieleeni yhtenä elämäni tärkeistä asioista.

Olen tänään viettänyt itsenäisyyspäivää kuunnellen Petri Laaksosen joululevyä. Se on yksi lempijoululevyistäni. Kuuntelepa tätä

Niin ja oikein hyvää itsenäisyyspäivää isänmaallemme ja kaikelle kansalle!

Karu totuus heti aamusta

2008-11-27T16:17:00.004+02:00

Tyttäreni oli näpsinyt kameralla kuvia kodistamme. Tiedänhän minä etten ole mikään suuri järjestyksen jättiläinen, mutta kun katselin kuvia tietsikalta tänä aamuna niin meinasi itku päästä. Joka paikka näytti kuvissa niin sotkuiselta. Ei se livenä näytä ollenkaan niin pahalle kuin kuvissa. Mietin vaan, että näyttääköhän kotini vieraan silmissä samalta kuin se mitä näin kuvissa?

Tänään olen sitten yrittänyt hieman siivoilla. Toivotonta. Kun saan yhden kohdan siistiksi niin toinen kohta jo huutaa puunausta. Tämmöisenä päivänä minulla on suunnaton ikävä siivoojaa, joka kävi kodissamme joka toinen viikko kahden vuoden ajan. Kuuluin nimittäin muutama vuosi sitten siivousrinkiin ja siivooja kävi kahden viikon välein. Oli ihana tulla töistä kotiin kun kaikki paikat kiiltelivät puhtautta. Ainakin hetken aikaa. Mietin kyllä usein millaista työtä kotisiivoojan työ olisi. Varsinkin jos asiakkaana olisi lapsiperhe... Tehdä sitä päivästä päivään ja viikosta viikkoon. Huh, voisi jäädä minulta tekemättä. Olen nimittäin lievästi nihilistinen itseäni kohtaan kun siivoan. Ei riitä perussiivous vaan silloin on nosteltava joka purkki ja purnukka, hinkattava ja pyyhittävä, lajiteltava ja siirreltävä tavaroita paikasta toiseen. Pikku hommassa meneekin tyylilläni aimo tovi.

Nythän minä oikein vuodatuksen päästin. Nautin nyt kuitenkin niistä kohdista jotka kodissani ovat puhtaita. Ja suljen silmäni epäkohdilta.

myspace layouts

Talviaikaan siirtyminen

2008-11-26T09:10:00.002+02:00

Kun nyt kerrankin sain itseni blogini kimppuun niin päätinpä siirtyä samalla talviaikaan. Jospa tällä pääsisin talvi- ja eritoten joulutunnelmaan. Enää muutama päivä ja joulukalenterin ensimmäinen luukku aukeaa.

Pitäisiköhän tehdä itselle joulutouhu-joulukalenteri. Siten ei jäisi kaikki tekeminen ihan viime tippaan!

Oikein talvista päivää kaikille!

pimp myspace profile

Ovela herra harakka

2008-11-26T08:29:00.004+02:00

Olen aloittanut lintujen ruokintakauden jo muutama viikko sitten. Talitiaiset aloittivat seinien koputtelun ja ikkunoista sisään kurkkimisen heti ensimmäisten pakkasöiden aikaan. Kaivoin varastosta esiin lintulaudan ja kuten huomaat telinekin sille on valmiina pihalla. Valmiit koukut ja kaikki.

Lintulaudalla on kuitenkin ollut valitettavan hiljaista. Muutama tintti käy syömässä ja niiden touhua katselenkin mielelläni. Mutta kaikkein ovelin onkin herra harakka. Sehän ei painonsa vuoksi pysty istahtamaan lintulaudalle, mutta on keksinyt oivan konstin saada osansa ohtinasta. Maasta kova ponnistus, pyrähdys lintulaudan reunalle ja avot - herkkuja pitkin pientaretta! Sitten vaan kupua täyttämään. Välillä tämä touhu minua naurattaa, mutta alkuperäinen ajatukseni ei ole ollut ruokkia harakoita. Mokomat kun ovat välillä turhankin röyhkeitä. En nimittäin ole viime vuosina saanut kerättyä punaisia viinimarjoja talteen ollenkaan. Heti kun marjat alkavat kypsymään niin harakat ovat osingolla. Istuvat pensaan oksilla, syövät marjoja ja paskantavat ympäriinsä. Ei paljon houkuttele mehun keitto sen jälkeen.

Nyt minä istuskelen ja mietin millaisen systeemin kehitän ruokintapaikalle, että saisin pidettyä harakat loitolla. Laittaisin niin mielelläni myös talipalloja roikkumaan, mutta ne katoavat harakoiden suihin välittömästi. Aikaisempina vuosina olen laittanut kartion malliseksi väännetyn verkon roikkumaan ja sen sisälle talipallot. Se on ollut suhteellisen toimiva ratkaisu, mutta ehkäpä keksin vielä paremman. Kunnon jekun että saa harakat oikein pitkän nenän.

Yritin napata kuvan siitä kun harakka keikauttaa lautaa. Eipä osunut ajoitus kohdalleen.

Oraakkeli vastaa

2008-11-14T12:26:00.002+02:00

Anun blogista löysin leikkimielisen testin ja päätinpä liittyä leikkiin mukaan. Jospa näin pääsisin taas alkuun bloggailussani.

Annan sinulle kysymykset ja sinä käyt osoitteessa www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli kyselemässä kysymyksiin vastaukset ja kirjoitat ne sitten tänne. Huom ! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sanajärjestystä, mutta kysymyksissä pitää olla sama juoni.

1. Mikä on nimeni ? - Aura

2. Missä asun ? - Äitisi sängyssä puolen yön jälkeen. Olen pahoillani. (Missähän olen sitä ennen?)

3. Mikä olen ? - Hei, katos vaan! Sähän olet se lapsuuskotini naapuri! Voi niitä aikoja... (Siis häh, kuka niistä?)

4. Millainen olen ? - Jos saisin sut mulle mieheksi niin olisin aina onnellinen! (No dream on, taitaa olla aika mahdotonta, vallankin kun olen nainen)

5. kuka olen ? -Olet tietääkseni ihminen. (Jipiii! Tämä oli hyvä kuulla)

6. Mikä on ollut tärkeintä elämässäni ? - Reippaus (Siis tämähän menee loistavasti)

7. Mikä on ollut turhinta elämässäni ? - Rehellisyys ( Ja just pääsin hehkuttamasta. Siis eikö vanha sanonta rehellisyys maan perii pidä enää paikkaansa)

8. Mikä on mielestäni maailman arvokkain asia ? - Rakkaus on arvokkainta mitä on. Ja läheisyys. (Hmmm)

9. Miltä näytän ? - Partavedeltä (Voi litku!)

10. Miltä tunnun ? - Kissalta (Siis pehmeältä)

11. Miltä maistun ? - Koipalloilta, mutta muista toki että ajoittain vastaukseni ovat puuta heinää. (Sinäpä sen sanoit)

12. Miltä tuoksun ? - Halvalta hajuvedeltä. (Partaveden kerako?)

13. Missä minun kuuluisi olla ? - Sateella, sängyssä, takaapäin (NO HUH HUH)

14. Mikä minun kuuluisi olla ? Puutarhanhoito.

15. Mistä minut löytää ? - Torniosta.

16. Minkä ikäinen olen ? - 61 vuotta vanha. (Aargh, isku vasten kasvojani!)

17. Mikä on sukupuoleni ? - Ihan selkee äijänkäppyrä. (Nimeltään Aura?!?)

18. Monta henkeä tähän piti haastaa ? - Tiu

Valmista tuli

2008-10-13T12:52:00.003+03:00

Kuten eilen kirjoittelin niin olen pistellyt kaapin nurkasta löytämääni liinaa valmiiksi. Eilen illalla istuskelin telkkarin ääressä katsellen samalla Meidän isä on parempi kuin teidän isä- ohjelmaa ja ompelin samalla reunataitoksia. On se sitten kumma, että vaikka kuinka yritin olla tarkkana ja katsoa, että taitos menee lankasuoraan niin reunat näyttävät niinkuin ne olisivat juosten kustu. En jaksa ymmärtää syytä en. Tällä kertaa vedin yhden langan pois, ihan vaan varmistaakseni että tulee taatusti lankasuora. Toisenkin taitoksen kohdalla tein samoin. Neulasin taitokset nuppineuloilla ja silti - mutkittelee! Ei yhtä pahasti kuin aiemmassa liinassa, mutta silti. Kuitenkin olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen liinaan. Kaiken murinankin jälkeen.

Tässä vielä kuva kuviosta lähempää.

Ajattelin muuten eilen illalla, että kaikesta sitä pitää ohjelmaa tehdä. Siitäkin kenen isä on hyvä, parempi ja parhain. Miksei riitä, että minun isä on hyvä. Sitäkin mietin, että kenen aloitteesta perheet moiseen ohjelmaan lähtevät mukaan. Jotenkin säälitti eilen se pikkutyttö jonka isä tuli toiseksi kilpailussa. Taisivat olla aika tosimielellä mukana. Pettymys oli suuri kun meidän isä ei ollutkaan se kaikkein paras.

Kunhan minusta taas siltä tuntuu.

2008-10-12T10:34:00.003+03:00

Olen tämän syksyn taistellut tämän oman vointini kanssa. Olen eliminoinut elämästäni kaiken ylimääräisen kuormituksen. Myös sellaiset joista olen aiemmin voimaa saanut. Ihan tietoisesti.

Keräsin kaikki korttiaskartelutarvikkeeni isoon laatikkoon. Laatikko odottaa vielä paikkaansa minne sen nostan odottamaan uutta tulemista. Kaikkein eniten tekisi mieli vain myydä laatikko pois sisältöineen ja aloittaa sitten joskus alusta. Mutta kun tiedän miten pitkän pennin olen sen sisältöön sijoittanut niin pysyn vielä pöksyissäni ja varastoin laatikon johonkin nurkkaan.

Olen käynyt kansalaisopiston lasipiirissä parina kolmena kuluneena talvena. Nyt ei vaan huvita. Päätin jättää senkin väliin. Lasit pölyttyvät kodinhoitohuoneessa. Ehkäpä ostan niillekin laatikon, pakkaan lasit siihen nätisti ja jään odottamaan uutta innostusta.

Aloittelin kesällä ratsastusta. Taisin siitä jotain kertoakin. Ratsastustunti on tiistaisin seitsemältä illalla ja muutaman kerran jälkeen totesin, että liian myöhään minulle. Pidän nyt siitäkin taukoa. Aloitan ratsastuksen uudelleen kunhan minusta taas siltä tuntuu.

Olen palannut vanhan ihanan harrastukseni pariin. Ristipistoihin. Löysin yhden aloitetun liinan kaapin nurkasta kun kaappia siivosin. En edes muistanut sellaista ostaneeni. Liina on melkein valmis nyt. Laitan siitä kuvan tänne kunhan saan sen viimeisteltyä.

Minusta on tuntunut kovin kovasti siltä, että olen kantanut kirpparille paljon kaikkea turhaa. Joka kerta kun vaan jaksan jotain paikkaa penkoa niin turhaa löytyy. En jaksa ymmärtää mistä kaikki turha on huusholliini tullut. En ainakaan muista niitä ostaneeni. Ehkä olen osan saanut lahjaksi. Pakkohan minun on ollut jotain ostaakin. Mutta turhilta ne nyt tuntuvat.

Aurinko paistaa... ja ei muuta

2008-09-30T12:05:00.002+03:00

Kiitos kaikki ystäväni lohduttavista sanoistanne ja myötätunnosta. Yritän kirjoittaa tähän jotain viimeaikaisimmista tunnoistani.

Ihmeekseni olen nukkunut aika hyvin viimeiset yöt. On todella lohduttavaa kun huomaa aamulla nukkuneensa eikä ole pelkästään pyöriskellyt uniongelmineen pitkin yötä.

Muuten minusta tuntuu tällä hetkellä, että elämäni on enemmän solmussa kuin se on ollut pitkiin aikoihin. Kaikkinainen tekeminen tuntuu varsinaiselta puurtamiselta. Juuri mikään ei tunnu miltään. Tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja antaa mennä. Luovuttaa. Lopettaa koko tyhjänpäiväinen taistelu. Mitä enemmän yritän pyristellä sitä sotkuisemmaksi elämän verkko vaan menee. Jos kävisin tätä taistelua yksin niin tuskin siitä selviäisin. Onneksi minulla on hyvä terapeutti apunani. Nyt on vaan pakko uskoa, että kipeiden ja raskaiden asioiden käsittely vie minua tilapäisesti alaspäin. Ja sieltä pääsen taas eteen ja ylöspäin. Niin sen on pakko olla. Siihen minä turvaudun ja niin minä uskon.

Olen jättänyt tänä syksynä väliin kaikki ylimääräiset harrastukset sun muut. Jotenkin vaan tuntuu etten jaksa osallistua mihinkään. Enkä jaksa niitä kaikkia kysymyksiä mitä ihmiset esittävät. Ja sitä että pitää jokaiselle selitellä miksen ole nyt töissä... ja milloin palaan... ja mikä minua vaivaa. Joskus tekisi mieli sanoa, että ihan rehellinen lorvikatarri, varsinkin jos sitä työnantajalta kysyttäisiin...

Mutta hei, älkää olko huolissanne. Kyllä minä tästä vielä tokenen. Olenhan selvinnyt elämässäni niin monesta vastoinkäymisestä ettei tämä minua kaada. Eniten minä suren perheeni puolesta. Se surettaa, että heidän pitää käydä tämä läpi minun kanssani. Voi jos voisin jättää masennukseni niinkuin viitan terapeutin komeroon sieltä lähtiessäni, vetää toisen niskaan kotiin tullessani ja käyttää sitä väliajat. Kylläpä se olisikin mukavaa.

Maanantai aamun mietteitä

2008-09-15T08:42:00.004+03:00

Osaapa olla tyhjä olo. Ja väsynyt. Lääkäriltä saamistani lääkkeistä oli hetken hyöty ja uni pakoilee minua keskellä yötä turhan usein. En saa sitä kiinni millään konstilla, vaikka kuinka yrittäisin. Olen yrittänyt rasittaa itseäni päivän mittaan yhden lääkärin ohjeiden mittaan, mutta seuraava yö onkin sitten todella rikkonainen. Jos olen rasittamatta turhan paljon niin silloin nukun ehkä osan yötä aika hyvin. Luojan lykky on se, että minun ei tarvitse töihin olla ryntäämässä. Nyt odottelen yhtä tärkeää puhelua ja sen jälkeen menen katsomaan josko nukkumatti odottelisi minua makkarin puolella.

Meidän perheellä oli aikamoinen viikonloppu. Tyttäreni mieltä loukattiin todella pahasti ja sain silotella ja lohdutella häntä pitkään. Sen olisin vielä jotenkin ymmärtänyt, että loukkaaja olisi ollut ajattelematon lapsi, mutta tällä kertaa kyseessä oli aikuinen mies. Tai siksi hänet voi ainakin ulkomuodon perusteella luokitella. Ei kylläkään käytöksen.

Minulta on mennyt kiinnostus kaikenlaiseen askarteluun tällä hetkellä. Välillä tekisi viedä kaikki ostamani materiaali kirpputorille ja myydä pois nurkista pyörimästä. Jospa tämäkin on sellainen hetken lamaannus ja intoudun vielä kortteilemaan.

Hiljaiselon jälkeen...

2008-08-30T09:12:00.002+03:00

Näin heti alkuun - anteeksi kamalasti kun olen vallan kokonaan hiljentynyt enkä mitään ole kirjoittanut. Minulla ei yksinkertaisesti ole ollut voimia kirjoittelemiseen. Terveyteni on yrittänyt selättää minut moneen otteeseen enkä vieläkään koe olevani minkäänlaisessa kunnossa. Uusia lääkkeitä on aloitettu ja lopetettu. Annoksia pienennetty ja suurennettu. Olen käynyt verikokeessa, jonka tuloksen tiedän ensi viikolla. Sitten nähdään pitääkö lääkitystä vielä muuttaa.

Päivät menevät ihme pöhnässä nykyään. Viimeisin lääkärin määräämä lääke tekee sen. Saan vihdoinkin nukuttua, mutta nyt voisin sitten nukkua vaikka vuorokauden ympäri. Joten unettomuus on nyt hoidettu!

Lupaan kirjoitella kuulumisiani aina kun tuntuu että jaksan. Muuhun en nyt pysty. Toivottavasti ymmärrätte tilanteeni.

Ai niin joo. Sairaslomani on nyt sitten jatkunut helmikuu 2009 loppuun asti. Jospa siinä ajassa edes jotain saataisiin aikaan.

Tunnustuksia, tralalaa!

2008-08-02T15:14:00.004+03:00

Kylläpä minua on lykästänyt nettikamujen kanssa. Sain tunnustuksen sekä Natsulta että Zaidakilta. Ihanaa ja kaunis, nöyrä kiitos. Kyllä näitä tänne kelpaa ripustella. Notta tämmöisen

Tässä säännöt:

Here are the rules:

1. Only 5 people are allowed to receive this award. 2. Four dedicated followers of your blog. 3. One has to be new to your blog and live in another part of the world. 4. You must link back to whoever gave you the award

Suomeksi siis:

1. Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle. 2...joista neljä seuraavat blogiasi. 3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa 4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.

Voisin antaa tunnustuksen sen minulle myöntäneille. Mutta jotta saamme tunnustuksen kiertämään niin laitan sen eteenpäin.

Taas menee arpapeliksi tämä jakaminen, kun noita tunnustuksen arvoisia blogeja on pilvin pimein. Minulla ei näitä blogini seuraajia ole kovain paljoa joten se tietty rajoittaa jakamista.

1. Iloinen mieli
2. Pappi puikoissa
3. Akileija
4. Monni´s way

5. Saden boksi

Hengissä ollaan

2008-08-01T09:08:00.002+03:00

Luin juuri Marikan kysymyksen voinnistani ja vastailenpa siihen näin kirjoituksen kautta. Kiitos kaikille, jotka ovat osoittaneet myötätuntoa ja välittämistä taistelussani unen kanssa.

Kävin siis reilu viikko takaperin lääkärillä ja sain oikein ymmärtäväisen vastaanoton. Tuntui ihan oikeasti, että lääkäri ymmärsi tilanteen vakavuuden. Varmaan sillä, että olen toipumassa masennuksesta, oli osuutta siihen, että minut otettiin vakavasti. Olen kokenut, että lääkärit suhtautuvat vaivoihini paljon vakavammin kun taustalla on masennus-diagnoosi. Lähes poikkeuksetta kyselevät jaksamisestani, lääkkeistä ja terapiasta, vaikka kävisin lääkärissä minkä vaivan takia tahansa. Mielestäni on hyvä, että näin toimitaan, vaikka joskus tuntuu tylsälle selittää samat asiat taas kerran uudelleen ja uudelleen.

No niin nyt minä eksyin asiasta ja kerroin itsestäni ihan liikaa. En kuitenkaan lähde mitään poistamaan tässä vaiheessa. Eli siellä lääkärissä keskusteltiin siitä onko masennuslääkitykseni kohdillaan vai pitäisikö sitä muuttaa. Lääkäri oli hyvin varovaisen oloinen ja alkuun mietti ettei anna minulle mitään lääkettä vaan jatketaan entiseen malliin. Antoi minulle tukun hyvin ohjeita unen laadun parantamiseksi ja unen saamiseksi. Loppujen lopuksi lääkäri konsultoi toista lääkäriä ja yhteistuumin antoivat minulle uuden lääkkeen uniongelmiin. Hieman varoen aloitin ohjeen mukaan, ekana iltana 25 mg ja joka toinen ilta voi nostaa annostusta 100 mg asti. Alkuun en huomannut lääkkeestä olevan mitään hyötyä, mutta nostettuani annostuksen suurimmilleen olen saanut nukuttua kohtuullisen hyvin. Tokihan minä vielä heräilen öisin, mutta en jää enää valvomaan vaan nukahdan melkein heti uudelleen. Ihanaa.

Käyn reilun viikon päästä uudelleen lääkärissä. Katsotaan sitten mitä tämä lääkäri tuumaa lääkityksestäni.

Sainpas liinan aikaiseksi

2008-07-27T16:21:00.003+03:00

Onpa siitä aikaa vierähtänyt kun olen viimeksi ristipistotöitä tehnyt. Aloitin tässä muutama viikko sitten tällaisen pienen liinan tekemisen ja tänään se sitten tuli valmiiksi. Eikö olekin söpö?

Kiinni jäit!

2008-07-26T14:24:00.001+03:00

Kiinni jäit!

Koska luet tätä tekstiä, niin se tarkoittaa, että sinun täytyy kommentoida
minulle jotakin. Kommentoi ihan mitä itse haluat, kunhan vain teet sen.
Laita tämä teksti sitten omaan blogiisi ja nappaa kiinni kaikki blogiasi lukevat.

No nyt narahdin, kun vierailin Natsun blogissa. Siellä on ihan pakko käydä aina katsomassa mitä uutta Natsu on keksinyt.

Nyt meni vieteri poikki...

2008-07-22T09:02:00.003+03:00

Oon viime ajat taistellut nukkumiseni kanssa. Varmaan viimeiset neljä viikkoa. En ole aikoihin ollut mikään kunnon nukkuja, mutta nyt alkaa tilanne mennä pahaksi. Lääkkeistä huolimatta, joita on unta parantamiseksi kahta sorttia, heräilen yöllä ja valvon... Aamut meinaa mennä pitkäksi. Ei millään jaksaisi nousta. Päiväunia en ole nukkunut. Tänä aamuna sitten vieteri katkesi. Liika uupumus vaati veronsa. Tuntuu, että kaikki romahtaa alta, itku tulee ihan väkisellä. Menen käymään lääkärillä tänään. Saa nähdä mitä se sanoo. Hieman jo "uhkailtiin" vuodeosastolle ottamisella, että saataisiin unirytmi kuntoon.

Pää on nyt ihan sekaisin. Postaan tämän kirjoituksen etten sitä heti poistaisi. Ehkä tämä selittää teille ystävät miksi olen niin hiljainen.

Kesäisiä muistamisia!

2008-07-20T18:23:00.004+03:00

Voi pyhät hyssykät sentään! Natsu oli muistanut minun vaatimatonta blogiani seuraavalla tunnustuksella:

Here the rules:

Säännöt:
1. The winner can put the logo on his/her blog./ Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
2. Link the person you received your award from./ Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
3. Nominate at least 5 other blogs./ Nimeä vähintään 5 muuta blogia palkinnon saajiksi.
4. Put links of those blogs on yours./ Laita noiden blogien linkit sivullesi.
5. Leave a message on the blogs of the boys/girls you've nominated./ Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.

Tuntuu ihan korvissa asti kun tuli niin hyvä mieli tästä muistamisesta. Blogitaivas on täynnänsä kirkkaampia tähtiä kuin tämä minun vaatimaton ja niin keskeneräinen luomukseni. Ja sellaisia jotka ansaitsisivat tunnustuksen minua paremmin. Mutta ystävyys, vaikka täällä netissä luotu, menee näemmä kaiken suuruuden edelle. Kiitos siitä. Hiljenen sen edessä.

Seuraavaksi pitäisi listata nimeämiseni (mikä sanahirviö). Arvonta suosi seuraavia:

Saden boksi uusi blogi ja ehdottomasti nimeämisen arvoinen

Somalia pienen luontotutkijan blogi, suorastaan hellyttävä

Marika bloggailija, joka todella näkee vaivaa bloginsa suhteen. Ihania eläinystäviä!

Pietu Corgin Luonto blogi, joka kertoo Pietun ja siinä sivussa äitinsä Likan elämästä

Loput nimeämiset saa jokainen joka eksyy blogiini. Olette kaikki sen arvoisia!

Vespa S S vm -64

2008-07-15T17:23:00.002+03:00

Natsu kirjoittelee blogissaan Vespailustaan. Laitanpa tähän kuvan veljeni Vespasta. Onkohan tämä vanhempaa vuosimallia kuin Natsun Vespa. Olisin niin kovin onnellinen tällaisen Vespan omistajana, mutta niitä ei taida olla myynnissä ihan joka päivä.

Äitiyspikkuhousut...

2008-07-13T10:55:00.003+03:00

Innostuin näin pyhäpäivän kunniaksi siivoamaan makuuhuonetta ja vaatekaappiani. Olen käynyt vaatekaappini läpi suhteellisen tasaisin väliajoin, hävittänyt tarpeetonta ja pieneksi käynyttä. Minullakin tuntuu olevan kasvuikä edelleen käynnissä... Jostain syystä on tainnut käydä niin että ylin hylly, jossa pidän housuja, on jäänyt aina vähän huonommalle tarkastelulle. Nimittäin, löysin sieltä perimmäisestä nurkasta ÄITIYSPIKKUHOUSUT! Perimmäisessä nurkassa oli jotain vaaleanvihreää rutussa ja kun ne sieltä sain ongittua niin meinasi nauru päästä. Nuorimmaiseni täyttää kohta seitsemän ja kaappini nurkasta löytyy äitiyspikkuhousut. Pitäisiköhän laittaa naftaliiniin ja säästää tuleville sukupolville?

Kaalilaatikko ja lasi vettä

2008-07-12T17:53:00.003+03:00

Löysin Hannen blogista testin jossa määriteltiin mikä kouluruoka olisin.

Jos olisin kouluruoka, olisin

Kaalilaatikko ja
lasi vettä
Olen hyvää pataa kaikkien kanssa.

Tee sinäkin
Ideakeittiön kouluruokatesti

Tarkemmin vielä luonnehdinta kaalilaatikostani:

Olet luotettava ja kallisarvoinen ystävä, hyvää pataa kaikkien kanssa. Suhteesi vanhempiisikin on todennäköisesti parempi kuin kellään ystävälläsi.

Fiksuimmat ovat jo huomanneet, että olet vaatimaton, mutta näppärä sekä käsistäsi että päästäsi. Siksi ihmiset tuuppaavat pyytämään sinua talkooavuksi ja soittavat sinulle, jos vastausta tai ohjetta ei löydy Googlesta tai Wikipediasta.

Viihdyt kauniissa kodissasi, ja hyvää elämää on ilta tv:n ääressä. Jos irrottelet, juot lasin viiniä. Taustamusiikiksi sopii kotimainen pop tai popahtava iskelmä.

On muuten pakko tunnustaa, että jotain totta tuossa on. Aika paljonkin.

Kirjaskorpioni

2008-07-10T17:55:00.004+03:00

Äsken kun istuskelin tietsikalla tekemässä sun mitä niin oheinen kirjaskorpioni yllätti minut itse teosta. Suunnisti tietsikkapöydällä suoraan kohti minua sakset ojossa. Eipä tainnut arvatakaan, että päätyy linssiluteeksi. Katso kuinka hieno se oli. Kyllä riitti lapsillakin ihmettelemistä moisessa ötökässä. Suurennuslasin kanssa sitä tiirailtiin, ei se oikeasti noin iso ole kuin kuva näyttää. Parin millin mittainen ja täysin harmiton. Saksista voisi päätellä muuta.

Nöpö ja piinaputki

2008-07-09T20:57:00.002+03:00

Käytin tänään autoa huollossa Iisalmessa ja sieltä eläinkaupasta ostin aiemmin putken mikä meinasi koitua Nöpömme kohtaloksi. Vein putken liikkeeseen kertoakseni tapahtuneesta ja että tietävät varoittaa muita jotka ovat putkea ostamassa gerbiileille. Vastaanotto oli oikein hyvä, myyjä sanoi ettei vastaavaa ole ainakaan heidän tietojen mukaan tapahtunut. Lupasivat ilmoittaa putken myyjätaholle asiasta. Hyvittivätkin putken hinnan minulle vaikken sitä vailla ollutkaan.

Nöpö on nyt niin kuin ennenkin. Shokki taitaa olla ohi ja entinen touhu jatkuu. Luojan kiitos.

Lankakaupassa

2008-07-09T18:49:00.005+03:00

Piti tänään käyttää autoa huollossa Iisalmessa ja kävin samalla hiplaamassa kaikkia ihania lankoja lankakaupassa. En voinut vastustaa kiusausta kun näin tämän langan.

Lanka on nimeltään Elegant teetee ja ihanan pehmoista. Siinä on 70% kampavillaa ja 30% tussahsilkkiä. Kuulostaa todella eleganilta ja hienolta, vai mitä? Vyyhdessä on 500 m lankaa ja se painaa vain 50 g. Mielessäni suunnittelin, että josko tekisin tästä salomoninsolmuhuivin. Taidan antaa ajatuksen muhia vähän aikaa ja päättää vasta sitten mitä tästä tulee.

Brillante

2008-07-08T19:13:00.006+03:00

Sainpas eilen iloisen yllätyksen Tialta. Hän oli blogissaan antanut minulle oheisen tunnustuksen. Oikein mieltä lämmitti, kiitos Tia.

Säännöt:

1. Voittaja saa laittaa logon blogiinsa
2. Linkitä siihen blogiin josta sen sait
3. Nimeä vähintään 7 muuta blogia sen saajiksi
4. Laita noiden blogien linkit sivuillesi
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi

Minä en ole vielä ehtinyt ajatella kenelle tunnustukset antaisin. Varmaan jokainen joka blogia pitää on sen arvoinen.

Läheltä piti

2008-07-07T12:50:00.004+03:00

Meidän talon ainoat lemmikit ovat kaksi gerbiiliä, Antero ja Nöpö. Nöpölle meinasi käydä eilen hullusti. Tyttäreni siivosi häkin ja laittoi takaisin kaikki tavarat, mukaan lukien puisen onton putken, tällaisen

Hetken kuluttua tyttäreni huutaa hätääntyneenä, että Nöpö jäi jumiin. Se oli mennyt putkeen putken päästä ja työntänyt päänsä reiästä joka on lähimpänä putken päätä. Pää oli puolittain ulkona, samoin toinen etutassu. Nöpö ei päässyt eteen eikä taaksepäin vaan oli todellakin juuttunut putkeen kiinni. Kyllä minulla oli kova työ saada eläin irti loukkaamatta sitä. Vetää en voinut enkä kovasti työntääkään. Pikkuhiljaa sain tassun vapautettua ja sitten pääsin liikuttamaan päätä sen verran, että se vapautui reiästä. Potilas voi nyt hyvin kuten kuvista näkyy.

Vasemmassa alakulmassa kurkistaa Antero. Ujostelee selvästi kameraa...

Elämän varjopuolia

2008-07-07T12:25:00.003+03:00

Mieleni on ollut alakuloinen viime perjantaisen ukkos/raekuuron jäljiltä. Perjantaina viiden aikoihin pohjoisen suunnalta tuli pieni, mutta raju ukkosrintama. En ole eläissäni nähnyt yhtä rajua ukkosta. Jylinä ja salamointi oli jatkuvaa ja rakeita tuli kahdessa erässä todella paljon. Suurimmat niistä peukalonpään kokoisia. Surullisinta asiassa oli se, että ukkosrintama pyyhkäisi paikkakunnalla olevien mansikkatilojen ylitse ja tuhosi paikoitellen sadon lähes kokonaan. Tuntuu käsittämättömältä miten parin minuutin myrsky voi saada aikaan niin suunnattoman tuhon. Tämä asia koskettaa minua syvästi, koska minulla on läheiset suhteet kahden tilan omistajien kanssa. Olen äärettömän pahoillani heidän puolestaan.

Tässä kuva tramboliinistämme raesateen jälkeen.

Kuvaa pihanurmikoltamme. Rakeiden määrä on vähäinen siihen verrattuna mitä niitä oli muutaman sadan metrin päässä.

Sainpas aikaan muutaman kortin

2008-07-03T18:23:00.003+03:00

Onpa siitä hetki heilahtanut kun olen viimeksi kortteja tehnyt! Yhtenä iltana tässä taannoin kärpänen puraisi, mutta tyttäreni oli lainannut minulta kaksipuoleista teippiä ja hukannut sen jonnekin. Sitä ei löytynyt mistään vaikka kuinka etsin. Sain sitä tänään postitse nettiystävältäni ja heti pääsin puuhiin. Tässäpä kuvat tämän päivän tuotoksista.

Kuvia lasitöistäni

2008-07-03T16:51:00.004+03:00

Minua on hippuiluttanut viime päivinä päästä lasitöiden kimppuun. Olisi niin kiva saada jotain kaunista aikaiseksi. Mutta kun tiedän että siinä hommassa menee aikaa tolkuttomasti niin nyt on tyydyttävä ihailemaan entisiä töitäni. Laitanpa tähän kuvia niistä ihan malliksi.

Tämä kukka-aihe taitaa olla ensimmäisiä tiffany-töitäni. Nyt se sulostuttaa äitini keittiön ikkunaa.

Tämä lintutyö on ainoa joka on jäänyt minulle itselleni. Hieman talvinen ehkä, mutta pidän sitä ikkunassa ympäri vuoden.

Tämä työ on mukailtu yhdestä puu intarsia-kirjan mallista.

Tämä inkkari on mennyt siskolleni lahjaksi. Aika villi veikko!

Tämän metsäorvokki-työn on veljeni perheineen saanut. Pidän tätä oikein onnistuneena työnä.

Tällä hetkellä minulla on keskeneräisenä tiffany-lamppu. Valtavasti pieniä palasia. Se taitaa olla sellainen ikuisuusprojekti. Sain viime talvena hiottua yhden kolmasosan palasista. Jospa ensi talvena saisin hiottua muut.

Katsopas kuinka olen ollut ahkera

2008-06-22T12:19:00.003+03:00

No niin, nyt on laatikko siivottu. Selvä ero edelliseen kuvaan, vai kuinka. Jäljelle jäi sulakkeita, paristoja, siimaa, pari mormuskaa ja heijastinta, ikkunanavaaja (jota olen etsinyt välillä kuumeisesti), kynttilänsydänlankaa, karhunpelotin (!) ja epämääräinen läjä patterikotelon kansia.

Kaiken pienen nippelin sun muun laitoin tähän Lidlistä ostamaani laatikkoon. Aika kätevä siihen tarkoitukseen, vai kuinka? Tarkoitukseni oli käyttää laatikko askartelutarvikkeille, mutta tässä se tulee ainakin hyvään tarkoitukseen. On minulla vielä yksi samankokoinen ja kaksi isompaa laatikkoa jemmassa. Jos vaikka niihin saisin laitettua askartelutarvikkeitani.

Siivousta epätoivon partaalla

2008-06-22T11:49:00.003+03:00

Minulla on ollut kirpputoripaikka vuokrattuna kohta 12 viikkoa. Olen käynyt läpi huushollimme nurkkia, kaappeja, laatikoita... Kuvittelin jo, että turhanpäiväisen romun määrä alkaa jo hiipumaan, mutta väärin luulin. Joten taidanpa jatkaa vielä paikan vuokrausta.

Siirryin pari päivää sitten raivaamaan kodinhoitohuonetta eli siis sitä paikkaa minne kaikki työnnetään kiireessä kun yllätysvieraat on ovella. Eikö se olekin kodinhoitohuoneen perimmäinen tarkoitus? Joka tapauksessa, nyt olen löytänyt hukassa olleet paperinarut, huovutusvillat, löysinpä kaapin nurkasta värillistä kynttilävahageeliäkin. Milloinka lie sitäkin ostanut? Toisen kaapin nurkassa kököttää lasipurkeissa pikku tilkkoja kankaanpainantavärejä - olen säästänyt niitä jos joskus iskee tuuli kankaanpainantaan. Taidan kipata ne tänään roskiin - intoa ei ole tullut ainakaan kolmeen vuoteen... Mitä, minäkö muka hamstraaja?!?

Laitanpa tähän kuvan kodinhoitohuoneen ainoan laatikon sisällöstä. Paljonkohan tuosta on tarpeellista? Melkein tekisi mieli kipata koko hoito roskiin... Taidan kuitenkin käydä läpi pintapuolisesti ja katsoa josko joukossa on jotain oikeasti tarpeellista.

Ostoksia Ruotsista

2008-06-18T15:30:00.003+03:00

Lupasin laittaa näytille kuvia askartelutarvikeostoksistani Ruotsin reissulta. Tässä ensiksi pari tarra-arkkia jotka ostin Ö&B:stä. Hinta oli n. 1 euro/arkki. Kohtuuhintaisia mielestäni, etenkin kun tarroissa on kimallettakin. Se ei kylläkään näy kuvassa.

Panduro Hobbyssa olisi ollut kaikkea kivaa mitä olisin halunnut ostaa. Luin kuvaston koirankorville ennen shoppailemaan lähtöä. Ensimmäisellä reissulla mukaani ei tarttunut muuta kuin aiemmin kuvaamani helmet. Hiplasin ja ihailin kaikkea kivaa, mutta pidin vielä pään kylmänä.

Seuraavalla reissulla mukaani tarttui oheiset Karen Mari Klipin nauhat. Edelleenkin pidin hintaa ihan kohtuullisena, pakkaus maksoi reilun neljä euroa. Mielestäni kohtuullisen hintaisia verrattuna moniin muihin nauhapakkauksiin.

Paperiosastoa kiertelin useaan otteeseen. Olisi ollut vaikka kuinka paljon toinen toistaan ihanampia papereita. Päätin kuitenkin pitäytyä n euro/arkki budjetissa. Jotenkin reilun 2,5 euron hinta paperiarkilta tuntui turhan suolaiselta. Tässä kuvat kaksipuoleisista arkeista. Vasemmalla Dream Street Papersin Rue-sarjan paperi by Lara Ellingson. Keskimmäisenä saman firman Quildet Garden by Angela Hoffmann. Vasemmalla Websters Pages sarjan Cream-paperi.

Tässä paperit kuvattuna toiselta puolelta. Oikea ja vasen on vaihtaneet paikkaa.

Ostin vielä pari arkkia Cloud9Designiltä. Vaaleanpunainen on nimeltään Razzberry Swirl ja ruskea Chocolate Swirl. Herkullisia, vai mitä?

Lopuksi vielä muutama halpa yksipuoleinen arkki. Hintaa n. 0,70/arkki.

Sitten nämä leimasimet olivat tarjouksessa. Koko setti maksoi vain reilun 4 euroa. Varmaan niille löytyy käyttöä.

Ukkosta 17.6.2008

2008-06-18T11:37:00.002+03:00

Eilen illalla nousi ukkospilvi etelästä päin kotiani kohti. Taisi tulla järven yli, mikä on harvinaista. Yleensä järvi halkaisee ukkospilven ja siten ukkonen jää aika "vaatimattomaksi". Tällä kertaa kuitenkin pilvi tuli kokonaisena ja se oli ihan uskomattoman näköinen. Se oli kuin valtava puhvireunainen sieni kun se oli talomme yllä. En muista nähneeni vastaavanlaista ukkospilveä koskaan.

Tässä pilvi vähän kauempana lähestyessään taloamme.

Pilvi toiselta reunalta.

Tässä pilven etureuna ylittää taloamme.

Yleensä en harmittele sitä että minulla ei ole parempaa kameraa. Nyt kun olisi ollut hyvä kamera ja kalansilmäobjektiivi niin jopa olisi voinut saada hienoja kuvia. Mutta jospa näistäkin saa jotain selvää siitä millaisen luonnon näytelmän näin.

Ukkonen meni muuten aika nopeasti ohi. Muutaman kerran salamoi ja jyrähteli. Vettä tuli vähän aikaa. Kylän puolella se oli möykännyt enemmän.

Helmiä sadepäivän ratoksi

2008-06-15T10:46:00.004+03:00

Tänään sitten aukesivat taivaat! Vettä sataa ihan kunnolla, mutta ilma ei onneksi ole kovin kylmä. Muuten olisin ollut ihan hukassa juhlavaatteiden kanssa. Olin alkujaan suunnitellut laittavani kummipojan rippijuhliin valkoiset housut ja sellaisen mustavalkoisen hihattoman reisipituisen tunikan. Jouduin kuitenkin hylkäämään valkoiset housut sattuneesta syystä ja tänä aamuna oli mietittävä suunnitelma b:tä. Löysin kaapista tämän viime kesänä ostamani vihreän mekon ja se saa nyt kelvata kun muutakaan soveliasta ei ole. Toivottavasti mekko sopii tilanteeseen. Päälle ajattelin laittaa valkoisen vetoketjullisen paitapuseron.

Lupailin tässä viikolla laittaa kuvia Ruotsin reissulla tekemistäni ostoksista. Panduro Hobbyssa oli tarjouksessa tällaisia lasihelmi-pakkauksia. Eivät maksaneet kuin pikkuisen yli neljä euroa per pakkaus. Aika kohtuullisen hintaisia, vai mitä? Ja kauniita. Ne nyt odottavat helmikärpäs-puremaa. Haluaisin niin kovasti tehdä koruja, mutta jostain syystä en keksi millaisiin koruihin näitä voisi käyttää. Jos mieleesi tulee jotain ideoita niin mielelläni otan niitä vastaan.

Tässä vielä lähikuva toisesta pakkauksesta

Askartelukimaran postia

2008-06-12T09:53:00.004+03:00

Sain Askartelukimaran pariltani Minnalta viimeisen vaihtokirjeen jo ennen lomalle lähtöä. Kirje saapui juuri kaiken pakkaus- ja siivoustouhun keskelle, joten kuvan liittäminen ja kiittäminen jäi näin myöhään. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai kuinka.

Paketti sisälsi taas kaikkea ihanaa. Sormet syyhyävät päästä askartelemaan, mutta nyt painaa päälle tyttären huomiset synttärit. Pitäisi siivota ja leipoa ja tehdä kaikkea siltä väliltä.

Kesälomareissulta palattu

2008-06-10T19:06:00.003+03:00

Olen ollut erittäin huono bloggailija viime aikoina. Hyi minua! Lupaan ja vannon parantavani tai olevani parantamatta tapojani tulevaisuudessa.

Meidän perheen piti lähteä kesälomareissulle vasta viime viikonlopun aikana, mutta kuten arvata saattaa suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Yllättäen sain tietää perjantaina 31.5. että lähtömme aikaistuukin seuraavaan päivään heti kun koulun päättäjäiset on juhlittu. Kyllä siinä riitti hääräämistä ja hyörimistä, että sain kaiken valmiiksi ja laukut ja auton pakattua. Mies auttoi siinä missä kykeni, mutta kuten tunnettua niin siinä ajassa kun neuvot toista niin homma on jo itse tehty... Joka tapauksessa matka pääsi alulleen ihan aikataulussa, penskat takapenkillä ja äitin hermot jossain... Matkaa edessä vaatimattomat tuhatkunta kilometriä ja mehän matkataan sen yhden päivän aikana. Yäk, ei ikinä enää, ei ikinä! Sitä minä vaan ihmettelen miten lapset jaksoivat matkan niinkin hyvin. Paremmin jaksoivat kuin minä.

Niin, matkamme kohde oli suuri ja mahtava Ruotsinmaa. Mahtavat shopping-mahdollisuudet ja ilmainen ylöspito. Kukapa sitä voisi vastustaa! Samalla sain nähdä äitiäni ja lapset mummiaan. Mikäpä sen mukavampaa!

Totesin reissulla taas kerran, että Ikea ei ole minua varten. Olenkohan kävellyt sen läpi jo liian monta kertaa etten enää löydä sieltä mitään uutta. Muutamia kynttilöitä ostin, olivat muuten älyhalpoja: 2 kpl 15 kruunua, suurimmat n. 10 cm halkaisijaltaan. Niitä piti ostaa muutama tulevia talvi-iltoja ajatellen.

Eilen ajeltiin Tukholmaan ja sieltä lautalla Turkuun. Tänään oli sitten vielä n. 500 kilsaa kotimatkaa. Matka meni muuten oikein mallikkaasti, mutta Jyväskylän alapuolella pikkujätkä alkoi valittamaan nälkäänsä. Itki ja valitti kovasti. Minä jo kerkesin ärähtämään (toivottavasti mielessäni) että mistäpä me nyt keskeltä metsää ruokaa saadaan. Samassa lensi laatta ja kyllä minulle tuli kiire etsimään muovipussia tai jotain vastaavaa jotta edes osa auton takapenkistä säilyy puhtaana. Olo vähän helpotti, mutta muutaman kymmenen kilsan päästä tuli toinen oksennus. Sen jälkeen jätkä oli niinkuin ei olisi mitään tapahtunut. Pirteä kuin peipponen.

Tämä ilta on mennyt tässä tavaroita purkaessa ja paikalleen laitellessa. Kunhan tästä tokenen niin laitanpa kuvia ostoksistani. Pääsin käymään Panduro Hobbyssa. Kuvastoa selaillessa olin varma, että kassakuitin loppusumma on huima. Mutta kas - oppii se vanha koirakin uutta ja pidin pään kylmänä ja järjen kädessä ja siten ostoksenikin jäivät vallan vaatimattomiksi.

Koulujen loppuja ja lomien alkuja

2008-05-29T08:31:00.002+03:00

Niin se alkaa olla yksi kouluvuosi taas takana. Ja pojan eskarivuosi. Kaihoisaa katsoa kuinka lapset kasvavat, lähtevät kouluun, laajentavat reviiriään... Joskus ihan toivoisin että voisin pysäyttää kellon vähäksi aikaa. Ihan vain pysäyttää sen hetkeksi muutamaksi, ehkäpä jopa kelata taaksepäin. Huoh.

Tänään on eskarilaisten päätösjuhla. Sinne pitäisi itsensä tällätä. Voimia vaan ei tunnu olevan ylenpalttisesti. Tämä viimeinen viikko ennen lomien alkua on sellainen käymisviikko - enää ei tehdä mitään vaan kannetaan koko talven tuotokset kotiin äitille pähkäiltäväksi. Lapset alkavat käydä kierroksilla ja äiti sitä myöten. Ensi viikkokaan ei paljoa helpotusta suo, tytön synttärit on perjantaina ja niihin pitäisi sitten leipoa ja siivota ja miettiä sun muuta. Ja pakata reissua varten.

Mies on ollut tämän viikon lomalla. On tässä sopeutumista siihen, että kaksi ihmistä kössöttelee päivät pitkät kotona. Minulle yksinäiset päivän hetket on olleet äärettömän tärkeitä ja nyt kun niitä ei ole niin tuntuu välillä että hermot ratkeaa. Jospa siihen totun vähitellen.

Askartelukimaran postia

2008-05-20T11:26:00.003+03:00

Olin viikon poissa maisemista, kuntoutuksessa. Viikko oli älyttömän kiireinen, joka aamu piti olla kahdeksan aikoihin osallistumassa jonkinlaiseen juttuun. Oli keskusteluja, jumppaa, rentoutusta, lääkärin ym aikoja... Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Kyllä oli yhteen viikkoon saatu mahtumaan paljon kaikenlaista. Nyt on aika mennyt ihan viikosta toipumiseen. Saa nähdä montako päivää se vie.

Olin saanut viime viikolla toiseksi viimeisen postin Askartelukimaran pariltani. Kiitos siitä, se sisälsi paljon kaikkea ihanaa.

Korttitehdas käynnissä

2008-05-05T13:44:00.006+03:00

Olen viime aikoina tehnyt muutamia kortteja, mutta jostain syystä en ole niistä saanut kuvia tänne laitettua. Laiskuuttako lie? Olisi varmaan selailijoista mukavampaa, että juttua ja kuvia tulisi tasaiseen tahtiin, mutta innostukseni kulkee puuskissa ja siksi kuvatkin tulevat kerta pompsissa. Tässä siis tekemäni kortit sitten viime kortti-postauksen.

Ensiksi tekemiäni 3d-kortteja. Huomaatteko - niihin on tullut kiillettä. Aiemmin en voinut kuvitellakaan laittavani kortteihini kiillettä, mutta nyt tuntuu monen kortin kohdalla, että jos en "kiilletä"niitä niin jotain puuttuu.

Tilasin Englannista muutaman ihanan Sugar Nellie-leimasimen. Tilauslakkoni on ohi, kaikesta päätellen. Nyt kun pidin pienen tilauslakon niin huomaan, että olen tullut nuukemmaksi, ainakin joksikin aikaa.

Yksi kissakortti iki-ihanista vintage-kuvista.

Hauskaa Vappua!

2008-05-01T14:21:00.002+03:00

Aurinko paistaa ja kevät on kauneimmillaan. Pihalta on melkein kaikki lumi jo sulanut, paikka paikoin kovin varjoisissa kohdissa on vielä muistot jäljellä. Tapojeni vastaisesti lähdin Vappu-karkeloihin lasten kanssa. Lapset saivat perinteiset vappupallonsa ja hattaraa vatsan täydeltä. Ihmisiä oli tullut paikalle todella runsaasti, liekö traktorin kiihdytyskilpailut houkutelleet paikalle. Vai kenties kaunis sää. Jälleen kerran sain huomata sen kuinka "yksinäinen" olen. Ystäväni eivät olleet paikalla, joten lasten kirmaillessa puolelta toiselle seisoskelin suurimman osan ajasta yksinäni. Oikeastaan olin tyytyväinen, ettei tarvinnut jutella hyvänpäivän tuttujen kanssa. Pojan hoitotäti edellisestä hoitopaikasta kävi minua jututtamassa ja loppuajan jutustelin ystäväni miehen kanssa niitä näitä. Loppujen lopuksi - minulla oli ihan kivaa.

Askartelukimaran postia

2008-05-01T14:01:00.002+03:00

Sain tiistaina Askartelukimaran kaveriltani Minnalta toisen lähetyksen. Ihania juttuja taas mukana! Sain ensimmäisen Magnolia-leimasimeni. Olen niitä katsellut ja himoinnut, mutta vielä jättänyt tilaamatta. Mistähän Minna osasi arvata, että juuri sellaista haluaisin. Katsokaa miten ihania juttuja!

Verhousta, osa 6

2008-04-30T16:39:00.004+03:00

Eilen illalla oli toiseksi viimeinen verhous kurssipäivä. Kuten jo aloittaessani tiesin niin tuoli ei valmistu tämän kevään aikana. Kuitenkin yllätin itseni ja tuoli on jo nyt pidemmällä kuin kurssin alkaessa odotinkaan. Lauantaina on vielä monta tuntia aikaa ja jos kuntoni ja voimani antavat periksi niin ehdin siinä ajassa tehdä monta asiaa eteenpäin.

Tässä eiliset tuotokseni: kiinnitin juuttikankaan satulavöiden päälle jotta saisin sidottua selkäjoustimet riittävän hyvin. Ompelin joustimet kiinni ja tein joustinten sidonnat.

Verhousta, osa 5

2008-04-26T15:14:00.004+03:00

Tuolin verhous on edennyt harppauksen eteenpäin. Viikolla tuntui, että ei tule mitään valmista. Pelkkien ompeleiden ompelu tuntui vievän tunteja... läpiveto-ompeleita sen varmistamiseksi, että istuinosa pysyy kuosissa, täytelankoja jouhien asettelua varten.

Tässä kuva istuinosasta jouhien asettelun jälkeen. Päällä liinauskangas odottamassa kiinnitystä.

Liinauskangas ommeltu paikoilleen. Taas yhdet ompeleet... Kulmiin olen kiinnittänyt juuttikankaat kulmapehmusteita varten.

Tässä toinen kulma valmiiksi ommeltuna.

Istuinosa päällyskangasta vaille valmis! JEE!

Seuraavaksi piti ruveta miettimään mitenkä selkä- ja käsinojat tehdään. Olen kyllä ottanut kuvat tuolista siinä vaiheessa kun vanhat joustimet vielä olivat paikoillaan, mutta eihän niitä minulla satu olemaan saatavilla tällä hetkellä. Onneksi olin piirtänyt kaavion joustinten paikoista, joten sillä päästiin eteenpäin. Alkuperäisessä verhouksessa tuolin käsinojien sivuissakin oli joustimet, mutta aikamme pähkäiltyämme päätimme opettajan kanssa, että jätämme kyseiset joustimet pois ja teemme tilalle täytteet meriheinästä.

Kiinnitin jo selkänojaan satulavyöt ja seuraavalla kerralla pääsenkin sitten kiinnittämään joustimia. Tässä kuva tuolista satulavyöt kiinnitettynä ja käsinojien ensimmäiset täytteet läpiveto-ompeleineen valmiina.

Perjantai-fiilistä

2008-04-25T08:34:00.002+03:00

Viikko taas takana. Tähän viikkoon on mahtunut oksennustautia ja kuumettakin. Tyttäreni sairastui tiistaina, oksensi kerran illalla. Keskiviikkona oli sitten kuumetta ja eilinen oli pakollinen huilauspäivä. Ajattelin taas kerran tämän kevään aikana, että onpa hyvä kun en ole töissä tällä hetkellä. Olisin joutunut aika monta kertaa jäämään kotiin lapsia hoitamaan.

Verhouskurssikin on jatkunut. Työ on hidastunut kovasti. Istuinosa alkaa olla jo valmis, vielä kulmiin pehmusteet ja - avot. Laitan kuvia kunhan se taas onnistuu. Nimittäin -

Tietokoneeni on rikki. Nyt istun meidän ikivanhalla romulla, jonka näppäimistö piiputtaa. Pakolliset jutut tällä voi tehdä, esim. ilmoitella että olen vielä hengissä. Niin, siitä tietokoneesta: se alkoi sammuttelemaan itseään ja ilmoittelemaan disk erroria. Internet jökitti, hiiri lakkasi liikkumasta. Vein sen keskiviikkona tohtorille ja tuomio oli että kiintolevy rikki. Vaihtoivat kiintolevyn, ajoivat uuden vistan päivityksen, mutta siltikään kone ei suostu toimimaan. Saa nähdä korjautuuko tänä päivänä. Yksi lohtu asiassa on: kone on ostettu 25.5.2007 eli takuu on vielä voimassa. Toivottavasti korvaa kiintolevyn rikkoutumisen.

Verhoilua, osa 4

2008-04-19T15:19:00.004+03:00

Tänään oli kurssipäivä verhoilun parissa. Menin paikalle aamulla yhdeksältä ajatuksena olla juuri niin kauan kuin jaksan ja tuntuu hyvältä. Yllättäen päivä luiskahti ihan huomaamatta puoli kolmeen. Nyt on kyllä aika naatti mutta hyvä olo. Sain aika paljon aikaiseksi, istuintyyny on nyt täytetty ja ommeltu kiinni jousitukseen. Kovin työ istuinosan osalta on siis takana.

Tässä meriheinätyyny valmiiksi ommeltuna

Meriheinätyynyn ompelu joustinosaan käynnissä

Istuinosa mallattuna paikalleen

Verhoilua, osa 3

2008-04-18T18:19:00.006+03:00

Nyt on valmiina meriheinätyynyn pussi. Pussi on ommeltu juuttikankaasta käsin etu- ja yliluottelupistoin. Huomisella kurssilla sitten alkaa pussin täyttö ja ompelu. Jospa saan työn edistymään niin, että voin kertoa taas jotain lisää. Valmis tyyny kiinnitetään sitten istuinosaan käsin ompelemalla.

Kortteja

2008-04-18T16:19:00.003+03:00

Olen saanut vihdoinkin valmiiksi muutaman kortin. Ihan perinteisiä 3d-kortteja suurin osa, mutta pari korteista on uuden kokeilua. Ihan hyvin onnistuivat mielestäni.

Tässä ensin "perinteiset" 3d:t

Tässä sitten kortit uudella mallilla

Verhoilua, osa 2

2008-04-16T11:47:00.003+03:00

Nyt on siirrytty seuraavaan vaiheeseen tuolin verhouksessa. Kaikki sidonnat on tehty ja joustinkangas kiinnitetty. Seuraavaksi pitäisi päättää asettelenko meriheinät suoraan joustinkankaan päälle vai teenkö erillisen meriheinätyynyn, jonka kiinnitän sitten joustinkankaan päälle. Jälkimmäinen on opettajan mukaan parempi, mutta työläämpi tapa. Huomiseksi pitäisi asia päättää.

Tässä kuva istuinosasta jousien sidonnan jälkeen

Joustinkangas on kiinnitetty ja joustimet ommeltu kiinni joustinkankaaseen

Kortteilua lumisateessa

2008-04-13T12:48:00.003+03:00

Takatalvi senkun tuntuu jatkuvan. Tänään on ollut pakkasta koko päivän ja nyt alkoi lumimyräkkä. Jos muutama päivä sitten katsomani sääennuste pitää paikkansa niin lunta riittää tämän ja huomisenkin päivän.

Sain äsken valmiiksi pari korttia. Hassua miten papereiden ja kuvien yhteensovittaminen voi välillä olla työn takana. Kolmas kortti ei millään ottanut onnistuakseen. Mietin vielä vähän aikaa laitanko siitä kuvaa ollenkaan...

Laiskanlinnan verhousta

2008-04-13T10:16:00.003+03:00

Taidanpa tallentaa tänne muistoja tuolin verhousprojektista. Eilen oli toinen kurssipäivä ja pääsin ihan mukavasti eteenpäin. Suurin osa tukilangoista on nyt sidottu. Olin valmistautunut, että olen vain muutaman tunnin kurssilla, kun en kuitenkaan jaksa enempää. Yllätin kuitenkin itseni ja jaksoin viisi tuntia. Hyvä minä! Ihanaa tehdä jotain sellaista, jossa ei ajattele mitään muuta kuin tekemäänsä. Kunnon terapiaa!

Tässä kuvassa syvyys- ja poikkisuuntaiset narut sidottuna

Tässä seuraava vaihe: rautalankakehikko sidottu jousien ympärille.

Se hamsteri minussa...

2008-04-11T11:18:00.002+03:00

Aloitin eilen verhouskurssilla vanhan tuolin laittamista. Tai oikeammin olin jo ensimmäiset, syvyyssuuntaiset, narut sitonut aiemmin, mutta silloinen opettajani ei oletettavasti tiennyt kuinka ne kuuluu sitoa, vaan neuvoi väärin. Eilen sitten purin kaiken lähes alkuun ja aloitin uudelleen.

Sain kurssin vetäjältä tällaisen ihanan paketin verhoilukangasnäytteitä. Eikö olekin ihana ihminen! Kangasmalli on poistunut valikoimasta, joten hän ei niitä enää tarvinnut. Pitihän minun tilkut ottaa talteen, eihän niitä roskiinkaan saanut laittaa. En vaan oikein tiedä mihin niitä käyttäisin.

Tunnustus

2008-04-10T17:13:00.005+03:00

Sain tällaisen Tirsulta. Kiitos ihanasta yllätyksestä!

*******************************************************************************

Säännöt:
1.You have to nominate 5 blogs, which haven´t have awards before.

2.Each of the blogs must have a purpose!

3.The nominated blogs must make a link back to this page.

4.The logo from the award must be put on their blog and it must link back to this blog.

suomennettuna:
1. Jaa tämä tunnustus 5.lle blogille, joilla sitä ei vielä ole.

2. Jokaisella blogilla tulee olla jokin tarkoitus.

3. Tunnustuksen saaneiden blogien tulee linkittäätakaisin tälle sivulle.

4. Tunnustuksen logon täytyy näkyä blogissaja logosta on oltava linkki takaisin tähän blogiin. **************************************************************

Tämä tunnustus on laitettava eteenpäin. Varmasti olisi tosi paljon blogeja, joille sen voisi antaa, mutta kun on rajoitettava viiteen niin silloin tehdään niin:

Annan tunnustukseni seuraaville:

Mikä minun blogini tarkoitus on? Haluan sitä kautta tallentaa itselleni ja muille nähtäväksi tekeleitäni, kirjoittaa elämän iloista ja suruista. Saada onnistumisen kokemuksia ja uusia ystäviä.

Postia, postia!

2008-04-09T13:29:00.004+03:00

Osallistuin Minnan järjestämään Askartelukimaraan ja tänään posti toi kaveriltani aivan ihanan lähetyksen! Kiitos siitä kuuluu toiselle Minnalle. Olen ihan hämmästyksestä ja ihastuksesta ymmyrkäisenä. Oma pakettini tuntuu niin mitättömälle saamaani verrattuna. Tämä oli eka vaihtoni, mutta ei varmastikaan viimeinen. Tässä kuva saamani paketin sisällöstä

Oikeesti aivan ihania juttuja. Nyt syyhyää sormet askartelemaan.

Työväline rosee-tekniikkaan

2008-04-04T18:14:00.002+03:00

Laitan tähän kuvan rosee-tekniikkaan tarvittavan työvälineen. Aika yksinkertainen vempele. Kaksi pyöreää ympyrää, joissa on reiät ja puutapit. Työvälinettä näyttää myyvän ainakin Kauhavan Kangas-aitta hintaan 12 euroa. Näppärä tietysti osaa tehdä itsekin...

Kukkia rosee-tekniikalla

2008-04-04T13:47:00.004+03:00

Intouduin tänään kokeilemaan rosee-tekniikalla paperinarukukkia. Työvälineen hankin viime syksynä Tampereen Kädentaidot-messuilta ja aiemmin en ole sitä juuri muuta kuin katsonut ja ohjeita lueskellut. Tässä pari kukkaa valmiina.

Olen ajatellut tehdä kukista jonkinlaisen verhon. Työvälineen mukana tuli yksi paneeliverhon ohje, mutta se ei sellaisenaan sovellu minun kotiini. Nyt selailin nettiä ja Kuopion ja Ylä-Savon Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen sivuilta löytyi esite, jossa oli jos minkälaista vaihtoehtoa. Taidan vääntää ensin kukkia urakalla ja sitten vasta suunnitella lopullisen käyttötavan.

Kevättä rinnassa

2008-04-04T08:44:00.003+03:00

Huhtikuu on nyt sitten jo päässyt hyvin alkuun. Kevään ensi merkit alkavat näkymään ja kuulumaan. Heti aprillipäivänä kuulin töyhtöhyypän laulun naapurin pellolta ja seuraavana aamuna laulujoutsenet lensivät taloni yli tervehdyksiä toitotellen. Lämmitti mieltä kivasti. Lunta meillä on vielä vaikka toisille jakaa, kuten kuvasta näkyy.

Luomisintoni on nyt tyystin kadoksissa. Mitään näyttämisen arvoista en ole saanut aikaan. Tyttäreni kuitenkin teki eilen ystävälleen synttärikortin, se on minusta niin suloinen, joten haluan tallentaa kuvan siitä muistoksi.

Kesäaikaan siirtyminen pitäisi poistaa laissa

2008-03-31T09:12:00.003+03:00

Nyt ollaan sitten toista aamua kesäajassa. Eka kouluaamu ja koululaiseni esitti kaikkeen jyrkän vastalauseen. Mihin minä vielä jyrkemmän. Siinä sitten kaksi tolloa huusi toisilleen. Ihan niin kuin ne vaatteet sillä olisivat totelleet paremmin tai asiat luistaneet sujuvammin. Taisi olla väsymystä ihan molemmilla. Mutta minunhan se olisi pitänyt muistaa pitää se aikuisen paikka eikä lähteä lapsen känkkäränkän mukaan. Vitsi kun alkoi mukavasti aamu.

Tälle päivälle ei ole mitään erityistä suunnitteilla. Josko jatkaisin lyhyeksi jääneitä yöuniani. Ehkä laitan ensin pesukoneen pyörimään. Myöhemmin voisin ottaa taas jonkun nurkan tai laatikon, jonka käyn läpi. Kierrätykseen menevät omaan laatikkoon ja roskiin lopuista aika raa´alla kädellä. Väärään paikkaan eksyneet asiat omille paikoilleen. Tätä olen nyt tehnyt parin viime viikon aikana. Roskis on täyttynyt aika hyvin, mutta ei se kyllä missään näy. Jos nyt ei satu sinne laatikkoon kurkistamaan.

Kortin valinnan vaikeutta

2008-03-30T13:03:00.011+03:00

Tänään piti käydä miehen siskon synttäreillä ja pidin itsestään selvänä, että kyllä minulta kortti löytyy. Eipä se sitten ollutkaan niin yksinkertaista. Mikään valmistamani kortti ei tuntunut tänään hyvältä. Pöh. Siinä sitten yritin kiireen keskellä suunnitella korttia, mutta kuten tiedätte, se ei olekaan ihan niin helposti tehty kuin sanottu. Muutenkin on korttisuunnittelijani, eli mielikuvitukseni, ollut lomalla muutaman päivän. Lopulta päädyin korttiin, jonka kuvana oli poikani värittämä leimakuva, malli sama kuin ensimmäisessä leimakuvassani. Osui ihan nappiin, synttärisankari piti kortista kovasti. Olihan se hänen kummipoikansa tekemä...

Nyt kun tuli käytyä valmiita kortteja läpi, niin siirränpä niistä muutaman kuvan tänne arkistoon. Jos ne vaikka joskus vielä lähtevät eteenpäin.

Vasemmanpuoleisessa kortissa oleva perhonen on K & Companyn tarra-arkista, jonka olen tilannut Calico Craftista. Oikean puoleinen perhonen on leikattu vellum-arkista ja olen kohottanut sen 3d-tarroilla irti alustasta.

Vasemmanpuoleisen kortin kuva on Rub-on siirtokuvia, joita olen tilannut sekä Calico Craftista, että Virgo Craftista. Kortti kaipaa vielä onnittelutekstiä alareunaan. Oikean puoleinen kuva on 3d-kuva ja pohjalla vaalea vellum-paperi.

Tässä pari 3-d korttia. Leimattu Finnstamperin leimasimilla.

Vasemmanpuoleinen kortti oli oikea luomisen tuskan tulos. Kaikki yksityiskohdat piti miettiä loputtoman tarkkaan. En oikein tiedä pidänkö siitä vieläkään. Oikeanpuoleinen on taas Rub-on siirtokuvilla tehty ja hieman keskeneräinen mielestäni.

Tässä kortissa on 3d-kuva ja joku Tiimarin paperi pohjana. Pidän siitä, mutta kaipaa mielestäni vielä onnittelu-tekstin.

Tässä taas Rub-on siirtokuva kortti. Taustapahvina K & Companyn tarrojen taustana ollutta pahvia. Kierrätystä.

Tilauslakko!

2008-03-28T19:20:00.006+02:00

Minä olen nyt vakaasti päättänyt, että en tilaa netistä mitään. En mitään mikä liittyy askarteluun. En, en ja en. En vaikka mitä kivaa löytyisi. En ainakaan kuukauteen!

Eksyin tänään Minniksen sivuille ja jo kovasti selailin eri sivustoja. Tuolla olis tuota ihanaa ja tuolla tuota... Tuollaiset kynät olis pakko saada... Voi video! Vielä sentään pysyin pelkässä katselussa. Kuka pitäis mut poissa netistä ja kaikista ihanista kaupoista! Joku saisi laittaa minut rautoihin ja lukita netittömään selliin!

Yritin kovasti linkittää tuon minniksen linkin niin, että siinä näkyisi pelkästään Minniksen nimi, mutta enpä vaan osannut. Jos joku voisi minua siinä auttaa niin olisin kovin kiitollinen.

Pääsiäistä ja sairastelua

2008-03-22T11:37:00.000+02:00

Niin se näyttää tämä pääsiäisaika menevän sairastelujen merkeissä. Juniori alkaa pikku hiljaa tervehtymään. Viikko sairastelua takana. Tänään sitten kolmosluokkalaisellemme nousi kuume. Nähtäväksi jää onko yhtä sitkeä tauti kuin nuoremmalla. Oma olonikaan ei ole kovin hääppöinen, mutta kuumetta ei nosta. Pikemminkin alilämpöä on.

Alkaa tämä jatkuva sisällä olo ahdistamaan. Viimeisen kolmen viikon aikana en ole postilaatikkoa kauemmaksi päässyt. Minulta kun murtui ukkovarvas heti hiihtoloman alkaessa. Keilapallo mokoma putosi varpaan päälle. Himskatin kipeästi kävi. Viikko siitä eteenpäin kävin käsileikkauksessa, oikean ranteen pinnetila vapautettiin. Muutaman päivän se esti minua tekemästä juuri mitään, mutta kun sain painesiteen pois niin jo rupesi sakset pysymään kädessä. On tullut leikattua eräskin 3d-kuva valmiiksi. Jospa niistä joskus saisi kortit aikaiseksi. Tässä kuitenkin pari valmistunutta.

Nyt se on sitten luotu

2008-03-18T23:53:00.000+02:00

No niin. Pitkään olen jahkaillut oman blogin aloittamista. Ihaillut toisten luomuksia ja epäillyt omia kykyjäni. Enhän minä pysty mihinkään niin hienoon kuin toiset. Mutta pitääkökään? Eikö tarkoitus ole tehdä jotain, mikä on minun näköistä ja oloista?

Eka leimailuyritykseni

2008-03-18T17:05:00.001+02:00

Eskarilaisemme sairastui lauantaina ja kuumetta on pitänyt tähän asti. Onneksi sain eilen postitse Englannista tilaamani Sugar Nellie-leimasimet. Ihastuin niihin heti ensi silmäyksellä. Potilaan hoitamisen välissä tein ensimmäiset leimausharjoitukseni. Ilman akryylipalaa hieman hankalaa, mutta onnistui cd-kotelon ja hiirimaton kanssa ihan kohtuullisesti. Tässä aikaansaannokseni.